Kieliasiantuntijat työttömyysturvan yhdistelmävakuutuksesta: Askel oikeaan suuntaan
Kieliasiantuntijat / 10.4.2026
Hallitus esittää, että työttömyysturvaa voisi jatkossa kerryttää sekä palkkatyöstä että yrittäjätyöstä. Niin sanottu yhdistelmävakuutus voi parantaa niiden henkilöiden taloudellista asemaa, joiden tulot muodostuvat useista eri lähteistä, arvioimme lausunnossamme sosiaali- ja terveysministeriölle. Esitetty toteuttamistapa ei ole täydellinen, mutta se on askel oikeaan suuntaan. Yhdistelmävakuutuksen puuttuminen on ollut merkittävä puute nykyisessä monimuotoisessa työelämässä.
Työttömyysturvan yhdistelmävakuutus on ollut pitkäaikainen tavoitteemme. On reilua, että nykyisessä monimuotoisessa työelämässä kaikki tehty työ laskettaisiin työtä tekevän hyödyksi. Se voisi myös kannustaa paremmin työhön. Tällä hetkellä työttömyysturva koskee vain palkka- tai yrittäjätyötä.
Kannatamme yhdistelmävakuutuksen huolellista valmistelemista lainsäädäntöön, mutta esityksessä on työ- ja työttömyysturvalainsäädäntöön liittyviä ongelmakohtia, jotka vaativat vielä ratkaisuja. Myös vakuutuksen hinta uhkaa nousta kalliiksi.
Työttömyysturvan ansiopäivärahan kehittäminen ei ratkaise työlainsäädännöllisiä ongelmia
Esitys ottaa hyvin huomioon erilaiset työn tekemisen muodot, mutta se ei ratkaise palkkatyön ja yrittäjyyden yhdistämiseen liittyviä työlainsäädännöllisiä haasteita. Nykyisillä työmarkkinoilla työnantajat tarjoavat työtä yhä useammin yrittäjämäisissä muodoissa vähentääkseen työnantajavelvoitteita ja -kustannuksia. Epäselviin työnteon muotoihin liittyvät ongelmat vaativatkin työlainsäädännön kehittämistä ja valvontaa.
Se, voiko yksilö saada työttömyysetuutta riippuu työllisyysalueen tai KEHA-keskuksen antamasta työvoimapoliittisesta lausunnosta. Tällä hetkellä raja sivutoimisen ja päätoimisen yrittämisen välillä on epäselvä. Vaikka yritystoiminta olisi vähäistä ja työn suorittajalla ei olisi y-tunnusta tai YEL-vakuutusta, katsotaan heidät herkästi päätoimisiksi yrittäjiksi. Esimerkiksi kieliasiantuntijat saattavat työskennellä yrittäjämäisissä työnteon muodoissa, mutta ovat täysin riippuvaisia toimeksiantajiensa ja asiakkaidensa palveluntarpeista. He eivät siis juurikaan itse voi vaikuttaa toimeksiantojen määrään tai ajankohtaan. Yksilö ei saa jäädä ilman ansioturvaa, jos työtä ei ole tarjolla elämiseen riittävän toimeentulon hankkimiseksi ja hän ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi.
Työttömyysturvalainsäädäntöä tulisikin täsmentää niin, että yrittäjyyden pää- tai sivutoimisuuden arviointi perustuu selkeisiin ja ennakoitaviin kriteereihin. Myös työnhakijoiden työttömyysturva-asioiden ratkaisun on oltava yhdenmukaista.
Hinta pidettävä maltillisena ja apurahansaajien tilannetta selkeytettävä
Esityksessä yhdistelmävakuutuksen yrittäjätulon osuuden vakuuttaminen rahoitettaisiin kokonaisuudessaan vakuutusmaksuilla eli työttömyyskassan jäsenmaksuilla. Näkemyksemme mukaan jäsenmaksu voi tällöin muodostua korkeaksi ja siten vakuutus voi olla yksilölle kannattamaton tai jopa taloudellisesti mahdoton. Järjestelmälle pitäisi siksi osoittaa riittävää alkuvaiheen rahoitusta.
Apurahansaajien osalta on epävarmaa, olisiko kyseessä parannus vai heikennys heidän asemaansa. Siksi apurahat tulisi säilyttää hyväksyttävänä syynä olla poissa työmarkkinoilta. Apurahakauden tulisi siis myös jatkossa pidentää palkansaajan työssäoloehdon tarkastelujaksoa. Apurahansaajalla tulee olla mahdollisuus valita omaan tilanteeseensa sopiva ratkaisu niin, ettei se heikennä hänen asemaansa.
Lausuntokierros päättyi 31.3.2026. Hallituksen odotetaan antavan esityksen eduskunnalle kesäkuussa. Voit tutustua lausuntoomme lausuntopalvelussa.
Lisätietoja:
Hanna Gorschelnik
toiminnanjohtaja
Kieliasiantuntijat ry
puh. 050 576 2553
hanna.gorschelnik@kieliasiantuntijat.fi