The newspaper Helsingin Sanomat reported on Tuesday that ”Hatsinanpuisto in Leppävaara is now Oops”. The article mentioned a press release from building company NCC, which had apparently got to Oops by abbreviating “oasis of professionals”.

The builders, the newspaper reported, had not shied from the association with Britney Spears and wanted to stress the international element. “Internationality was an important design principle for us, and a lot of international people are going to come to the area. The reason we didn’t choose any Finnish names was that they didn’t meet the needs of internationalization,” project director Pirkka Pikkarainen of NCC said.

The news was met with ridicule, irritation and even anger on social media. They pointed out that “English does not mean the same as international” and bemoaned the failure of Finns to protect their own language.

The article in Helsingin Sanomat fortunately – for the Finnish language, if not for the newspaper’s reputation – distorted the truth. Espoo City Council was quick to point out that the official name of the nearby park and neighbourhood was Hatsinanpuisto, after the city of Gatchina, near St Petersburg.

“The area may still be referred to as Hatsinanpuisto, which is the name of a park and a street in the city plan. Many people only read the headlines nowadays, so the misunderstanding was waiting to happen,” the Espoo municipal website said on Wednesday. Finnish municipalities have very strict rules for naming streets and areas, and Oops would not have made the cut.

This storm in a teacup revealed a lot about modern-day Finnish and Nordic thinking about the relationship of local languages to English. The most prominent was the equation of “English” with “international”, which Pikkarainen of NCC clearly had in mind.

But what would be more international for, say, an American professional moving to Finland: to go to work in an office block called Oasis of Professionals (similarly named to one in Texas), or one called Ammattilaisten keidas? Non-language professionals in Finland often think that being “international” in Finland means speaking English to people born outside Finland, be that in everyday encounters or when naming an office block. English can be a common denominator for people from all sorts of backgrounds, but it’s not the only one. “International” means the exchange of cultures and languages, not replacing one’s own language with a larger one.

Of course, the job of building companies is not to protect the Finnish language, but to build and make profit. The task of keeping Finnish a viable national language falls to society as a whole. This means understanding that for foreigners who move to Finland, it’s Finnish that’s international. It doesn’t need to be hushed, but spoken.

A report last month on the integration of foreigners to Finnish society found that the English speakers surveyed had the most Finnish friends and acquaintances, but that 41% of them spoke only beginner’s Finnish. It also showed that speakers of Russian, Estonian, Arabic and Somalian in Finland all outnumber English speakers. English is only one of many elements of the modern, international Finnish society, but it also symbolizes a linguistically poorly integrated group of immigrants.

As well as ridiculing building companies that give office blocks names in English, Finns would do well to look in the mirror and ask what it is about our society and how it deals with immigrants that leads to the lazy equation of “English” and “international”.

Members of my immigrant cohort, English speakers, would do well to ask themselves what they could do to integrate better. Learning Finnish brings endless benefits to any immigrant, and it requires effort by the immigrants themselves and the society they live in. When we gain a better grasp of this relationship, we will be a little closer to a Finland in which “international” means much more than Finns favouring English to their own language.

Ian Mac Eochagáin is a translator and vice chairman of the board of Kieliasiantuntijat (Language Experts), the trade union organization for language professionals.

 

Kommentti: He sanoivat Oopsin viittaavan kansainvälisyyteen, mutta tarkoittivat sillä englantia – mitä espoolainen liikekiinteistö voi kertoa meille kielestä ja yhteiskunnasta

Ian Mac Eochagáin

Englannista suomentanut Suvi Seikkula

Tällä viikolla somessa velloi pienimuotoinen kieliskandaali. Sen aiheena oli Espooseen suunnitteilla olevan liikekeskittymän nimi.

Helsingin Sanomat uutisoi tiistaina, että “Leppävaaran Hatsinanpuisto on nyt Oops.” (Suom. huom. ”oops” tarkoittaa englannissa samaa kuin suomen ”hups” tai ”hupsista”.) Artikkelissa mainittiin rakennusyhtiö NCC:n lehdistötiedote, jossa NCC kertoi Oopsin olevan lyhenne sanoista ”Oasis of professionals.”

Rakennusyhtiötä ei uutisen mukaan haitannut yhteys takavuosien Britney Spears -hittiin. Sen sijaan NCC halusi painottaa nimen kansainvälistä luonnetta. ”Kansainvälisyys on ollut meillä iso suunnitteluperiaate, ja alueelle tulee paljon kansainvälisiä toimijoita. Syy sille, että suomenkieliset nimet karsiutuivat pois, oli se, etteivät ne vastanneet kansainvälistymisen tarpeisiin”, sanoo NCC:n projektijohtaja Pirkka Pikkarainen artikkelissa.

Uutinen sai somessa aikaan ivailua, ärsyyntymistä ja jopa vihaa. ”Englanti ei ole sama asia kuin kansainvälisyys,” huomautettiin ja kauhisteltiin suomalaisten epäonnistumista oman kielensä vaalimisessa.

Suomen kielen – muttei lehden maineen – onneksi Helsingin Sanomat ei kertonut koko totuutta. Espoon kaupunki ei aikaillut huomauttaa, että alueen ja läheisen puiston nimenä pysyy Hatsinanpuisto, joka on nimetty lähellä Pietaria sijaitsevan Hatsinan kaupungin mukaan.

”Aluetta voi edelleen kutsua nimellä Hatsinanpuisto, joka on asemakaavassa puiston ja kadun nimenä. Monet kuitenkin lukevat nykyään pelkät otsikot, joten väärinkäsitys oli valmis”, kerrottiin Espoon kaupungin sivuilla keskiviikkona. Kunnilla on tarkat säännöt siitä, miten katuja ja alueita saa nimetä. Oops ei olisi päässyt seulasta läpi.

Oopsin aiheuttama myrsky vesilasissa kertoo paljon siitä, millaisena Pohjoismaissa tänä päivänä nähdään paikallisten kielten suhde englantiin. Silmiinpistävintä on englannin samaistaminen kansainvälisyyteen, jota NCC:n Pikkarainen korosti.

Mutta kumpi olisi esimerkiksi Suomeen muuttavan amerikkalaisasiantuntijan näkökulmasta kansainvälisempää: työskennellä liikekeskuksessa, jonka nimi on Oasis of Professionals (ja joka tuo mieleen teksaksilaisen vastaavan), vai sellaisessa, jonka nimi on Ammattilaisten keidas? Suomalaiset, jos eivät satu olemaan kieliasiantuntijoita, kuvittelevat usein, että Suomessa ”kansainvälisyys” tarkoittaa englannilla viestimistä muualta tulevien kanssa, oli sitten kyse arkipäivän kohtaamisista tai liikekeskuksen nimeämisestä. Englannin kieli voi olla yhdistävä tekijä eri taustoista tulevien ihmisten välillä, mutta on myös muita sellaisia kieliä. ”Kansainvälinen” tarkoittaa kulttuurien ja kielten välistä toimintaa, ei sitä, että korvataan oma kieli suuremmalla kielellä.

Rakennusyhtiöiden tehtävä ei tietenkään ole suomen kielen suojeleminen vaan rakentaminen ja liikevoiton tekeminen. Suomen kielen säilyttäminen elinvoimaisena kansalliskielenä on koko yhteiskunnan tehtävä. Siihen sisältyy ymmärrys siitä, että Suomeen muuttaville ulkomaalaisille juuri suomi on kansainvälistä. Sitä ei tarvitse hyssytellä, se pitää lausua kovalla äänellä.

Eri kieliryhmien kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan käsittelevässä tutkimuksessa, jota koskeva raportti ilmestyi viime kuussa, havaittiin englanninkielisillä olevan eniten suomenkielisiä ystäviä ja tuttuja, mutta peräti 41 % heistä puhui vain alkeistason suomea. Havaittiin myös, että tutkituista kieliryhmistä venäjän, viron, arabian ja somalin puhujat ohittivat kaikki lukumäärässä englannin puhujat. Englanti on vain yksi modernin, kansainvälisen Suomen monista rakennuspalikoista, mutta symboloi myös kielellisestä näkökulmasta huonosti kotoutunutta maahanmuuttajien ryhmää.

Rakennusyhtiöiden huonoja englanninkielisiä nimivalintoja pilkkaavien suomalaisten olisi hyvä myös katsoa peiliin ja kysyä, mikä yhteiskunnassamme ja sen tavassa kohdella maahanmuuttajia johtaa siihen, että englanti yhdistetään kansainvälisyyteen sen kummemmin asiaa ajattelematta.

Englanninkieliset maahanmuuttajat, joiden joukkoon itse kuulun, voisivat pohtia, miten kotoutuisivat paremmin. Suomen opettelusta on maahanmuuttajalle paljon etua. Se vaatii kuitenkin vaivannäköä sekä maahanmuuttajilta itseltään että yhteiskunnalta, jossa he elävät. Kun ymmärrämme tätä suhdetta paremmin, olemme hieman lähempänä Suomea, jossa ”kansainvälinen” tarkoittaa paljon muutakin kuin englannin suosimista suomen, oman kielemme, kustannuksella.

Ian Mac Eochagáin on kääntäjä ja Kieliasiantuntijat ry:n varapuheenjohtaja

Suvi Seikkula on kielipalvelualan moniammattilainen ja Kieliasiantuntijat ry:n puheenjohtaja