Tulkki oli työskennellyt nyt jo konkurssiin menneen tulkkaus- ja käännöspalveluyrityksen palveluksessa. Koska yritys on jo mennyt konkurssiin, Eläketurvakeskus on tehnyt ratkaisunsa tulkilta ja yrityksen konkurssipesän hoitajalta saamien tietojen perusteella.

Tulkki havaitsi yrityksen vielä toimiessa, ettei se ollut suorittanut tulkin työskentelyyn liittyviä lakisääteisiä sivukuluja. Yritys oli kuitenkin ilmoittanut, ettei tulkin ja sen välillä ollut työsopimusta ja toimeksiantosuhteessa tulkin tulisi itse huolehtia eläketurvastaan. Kuitenkin yrityksen mentyä konkurssiin työntekijöitä oli kehotettu hakemaan palkkasaataviaan palkkaturvasta. Tulkille maksettiinkin lopulta palkkasaatavia muutamien kuukausien ajalta. Palkkaturvaa maksetaan vain työsuhteiselle työntekijälle.

Epäselvä sopimus

Tulkki oli solminut työsopimuksen tulkkaus- ja käännöspalveluyrityksen kanssa vuoden 2017 lopulla ja sitoutunut siinä tekemään työtä tulkkauspalvelujen johdon ja valvonnan alaisena. Sopimuksessa oli sovittu tuntipalkasta ja että läsnäolotulkkauksesta korvataan matkakulut. Sopimuksessa myös todettiin, että palkkio maksetaan laskun perusteella ja se sisältää lomakorvaukset. Sopimuksessa puhuttiin siis sekä palkasta että palkkiosta. Työsopimuksessa tulkista työnsuorittajana käytettiin sekä nimityksiä työntekijä että yhteistyökumppani.

Sopimuksen muotoilusta huolimatta tulkki ei kuitenkaan laskuttanut yritystä tekemästään työstä, vaan yritys maksoi tulkille palkan tehtyjen ja tulkin ilmoittamien työtuntien perusteella. Palkka sisälsi ilta- ja viikonloppulisät, lomakorvauksen sekä korvaukset matkakuluista. Eläketurvakeskuksen päätöksen mukaan kiinteään tuntipalkkaan perustuva palkkaus lisineen viittaa siihen, että kyseessä on ollut työsuhteessa tehty työ ja siitä maksettu palkka eikä yrittäjälle yrittäjätyöstä tai toimeksiannon toteuttamisesta maksettu korvaus.

Työ tehtiin johdon ja valvonnan alaisena

Eläketurvakeskuksen saamien selvitysten mukaan tulkin tekemä työ sisälsi asioimistulkkausta yrityksen viranomaisasiakkaille. Työ oli niin lähi- kuin etätulkkausta. Tulkki esitteli itsensä yrityksen asiakkaille yrityksen tulkkina. Yritys antoi tulkille tarkat toimeksiannot: kenelle, missä ja milloin työ tuli tehdä ja mikä oli tulkkauksen aihe. Yritys saattoi järjestellä tulkkausvarauksia ja muistuttaa tulkkejaan, että sillä oli oikeus vaihtaa tulkin keikkatyö toiseksi pelkällä ilmoituksella. Tulkkaus tehtiin siis yrityksen johdon alaisena.

Tulkin mukaan työ tehtiin myös yrityksen valvonnan alaisena, sillä yritys muun muassa antoi sähköpostitse ohjeita työn suorittamisesta. Työtehtävissä tulkki merkitsi yrityksen tulkkauskeikan tiedot ja pyysi siihen asiakkaan allekirjoituksen sekä mahdollisen merkinnän varatun ajan ylityksestä. Mahdollinen palaute siitä, miten tulkki tulkkaustyönsä suoritti, tuli asiakkaalta yritykselle.  Myös tulkki raportoi työskentelystään yritykselle. Tulkkaus- ja käännöstöihin liittyvissä asiakirjoissa oli yrityksen logo ja yhteystiedot, mutta työvälineenä käytetty puhelin oli tulkin oma. Tulkki oli myös osallistunut yrityksen tulkeilleen järjestämään koulutukseen.

Eläketurvakeskuksen näkemyksen mukaan esitetyt seikat viittasivat siihen, että yrityksellä oli oikeus johtaa ja valvoa tulkin työtä, siten kuin työsuhteessa on tarkoitettu.

Työsuhde vai toimeksiantosuhde?

Vaikka tulkkaus perustuu tulkin erityisosaamiseen, ei se sellaisenaan tarkoita, että tulkki toimii yrittäjänä. Eläketurvakeskuksen päätös ei myöskään tarkoita sitä, että tulkin työ olisi aina työsuhteessa tehtyä. Kun ratkotaan, onko tulkin työssä kyse työsuhteesta vai yrittäjätoiminnasta, se tehdään tapauskohtaisesti ja kokonaisuus arvioiden.

Keskeinen merkitys asian arvioimisessa on yleensä työnantajan johto- ja valvontaoikeudella eli direktio-oikeudella. Työnantajalla on oikeus esimerkiksi määrätä mitä työtä tehdään, missä työ tehdään sekä milloin ja miten työ tehdään. Työnantajalla on myös oikeus valvoa, että työ tehdään annettujen määräysten mukaisesti.

Toimeksiantosuhteessa yrittäjä on itsenäisessä asemassa suhteessa työn teettäjään. Yrittäjä siis päättää itse, millaisia töitä hän tekee, ottaako hän tarjotun työn vastaan ja kuinka monen työn teettäjän kanssa asioi. Yrittäjä tekee työtä omaan lukuunsa ja saa maksun työnsä tuloksesta. Yrittäjä myös kantaa riskin siitä, ettei työn tulosta hyväksytä vaan joutuu korjaamaan sitä mahdollisesti ilman lisäkorvauksia. Toki työnteettäjä voi antaa yrittäjällekin tarkkoja määräyksiä tehtävästä työstä.

On hyvä huomata, että tietyissä tilanteissa työskentely voidaan katsoa kuuluvan yrittäjäeläkelain soveltamisalan piiriin, vaikka työn suorittajalla ei olisi yritystä. Myöskään työstä maksettavan korvauksen suoritustapa tai verotuskohtelu eivät sellaisenaan ole ratkaisevia tekijöitä työsuhteen ja yrittäjätoiminnan rajaa harkittaessa, mutta niillä voi olla merkitystä asian kokonaisarvioinnissa.

Eläketurvakeskuksen päätöksessä on kuitenkin kirjattu huomio, jonka mukaan työeläkelakien soveltamiskäytännössä tulkkien on yleensä katsottu työskentelevän työsuhteessa, kun tulkki saa työnsä ja sitä maksettavan palkan tulkkauspalveluja tarjoavan yrityksen kautta.

Oletko samassa tilanteessa?

Jos epäilet olevasi samassa tilanteessa kuin tulkki tässä käsitellyssä ratkaisussa, tarkista ensin työeläkeotteesi osoitteessa www.tyoelake.fi. Työeläkeotteella pitäisi olla tiedot kaikista tähän mennessä eläkettä kartuttaneista ansioistasi. Tuleva eläkkeesi pohjautuu otteen tietoihin, ja siksi tiedot kannattaa tarkistaa vuosittain.

Jos havaitset työeläkeotteessa virheen tai puutteen, tee siitä ilmoitus Työeläkeotteen tietojen selvityspyyntö -lomakkeella (www.tyoelake.fi). Selvityspyyntö tehdään aina siihen työeläkeyhtiöön, jossa olet vakuutettuna, ei Eläketurvakeskukseen.

 Kirjoittaja on Kieliasiantuntijat ry:n toiminnanjohtaja.

Lähteet:

Eläketurvakeskuksen päätös 21.5.2021 (ei julkaistu, käsitelty asianosaisen tulkin luvalla)

www.tyoelake.fi