Pienyrittäjille tukevampi ja turvatumpi asema markkinoilla

Hallitusohjelmaan on kirjattu keinoja tukea pienyrittäjiä. Kielipalvelualalla työskennellään paljon yksinyrittäjinä tai muutaman hengen yrityksissä. Pidämme tärkeänä hallituksen tavoitetta selvittää, voidaanko lainsäädännöllä turvata pienyrittäjien asemaa markkinoilla.

Mielestämme on hyvä, että hallitus etsii keinoja pienyrittäjien hallinnollisten velvoitteiden keventämiseksi esimerkiksi nostamalla arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa 15 000 euroon ja lisäämällä ainakin uusille yrittäjille joustavuutta ennakkoverojen maksuajassa. Pitää kuitenkin pohtia, miten alv-rajan nosto vaikuttaa käännösmarkkinoilla – emme halua tilannetta, joka edistää palkkioiden laskua entisestään tai luo erilaiset markkinat eri puolille alv-rajaa.

Kun hallitus selvittää maksuaikoja koskevan lainsäädännön uudistamista, toivomme huomion kiinnittämistä siihen, että pitkät maksuajat ovat pienyrittäjien kannalta hankalia. Kun palkkiota omasta työsuoritteesta joutuu odottamaan kuukausikaupalla, se ei vahvista pienyrittäjän toimintakykyä. Usein julkishallinto on omaksunut käyttöönsä kuukauden tai sitä pidemmät laskujen maksuajat.

Yrittäjät tarvitsevat sosiaaliturvauudistuksen

Viime hallituskaudella kirjattiin esitys eri työnteon muotojen tuomien tulojen ja niihin perustuvan sosiaaliturvan yhteensovittamisessa, mutta sen toteutus jäi uudelle hallitukselle. Toivomme, että hallitus etenee nyt ripeästi sekä yhdistelmävakuutuksen kehittämisessä että yrittäjien sosiaali- ja eläketurvan parantamisessa. Kannatamme tulorekisterin hyödyntämistä sosiaaliturvan uudistamisessa.

Hallituksen tavoitteena on lisätä kiinnostusta yrittäjyyttä kohtaan. Näemme, että itsensätyöllistäjän ja yrittäjän sosiaaliturvan vahvistaminen on yksi tärkeimmistä kannustimista. 

Kilpailutukseen uutta vastuullista suuntaa

Kannatamme hallituksen aikomusta vahvistaa laadullisten kriteerien ottamista paremmin huomioon julkisissa tarjouskilpaluissa. Mielestämme on tärkeää lisätä julkishallinnon osaamista palveluiden, etenkin kielipalveluiden sekä käännös- ja tulkkauspalveluiden, myös vammaistulkkauspalveluiden hankintaan. Tavoitteenamme on maan hallituksen linjan mukaisesti, että hankintalakia kehitetään niin, että hankintayksikköjä ohjataan siinä ratkaisemaan kilpailut ensisijaisesti hinta-laatusuhteen ja kokonaiskustannusten perusteella.

Nykyinen käytäntö, jossa hinta on ollut määräävä tekijä myös käännös- ja tulkkauspalveluiden hankinnassa, on merkinnyt hintojen jatkuvaa syöksyä ja ammattilaisten poistumista kentältä, kun tarjotut palkkiot eivät kohtaa työn vaativuutta tai vaadittua asiantuntijan osaamistasoa. Kielipalveluita hankittaessa on huolehdittava, että myös pienyrittäjien on tosiasiallisesti mahdollisuus tarjota osaamistaan kilpailuissa.

On hyvä, että hallitus edellyttää hankintojen olevan vastuullisia ja kilpailutusten sellaisia, ettei niissä tosiasiallisesti heikennetä työn tekemisen ehtoja.

Kieliasiantuntijat ovat osa sujuvia hallintoprosesseja

Hallitus tavoittelee oikeusturvan kannalta laadukkaita turvapaikkaprosesseja sekä sujuvaa ja nopeaa oikeudellista prosessia rikosasioissa. Laatua ja sujuvuutta voidaan lisätä varmistamalla, että tulkkaus on ammattitaitoista prosessien aikana jo ensi puhutteluista lähtien. Halvalla hankittu tulkkaus tai käännös tai kieliasiantuntijan ammattitaidon varmistamatta jättäminen voi osoittautua koko prosessin ja perusoikeuksien kannalta hyvin kalliiksi.

Jotta kielellisten oikeuksien toteutumista niin oikeusprosesseissa kuin sosiaali- ja terveyspalveluissa voidaan vahvistaa, tarvitaan tulkkeja ja kääntäjiä. On kuitenkin hyvä muistaa, ettei esimerkiksi etätulkkausta tule lisätä tarpeettomasti ja harkitsemattomasti, ja että käännökset eivät ole vielä automatisoitavissa luotettavasti silloin, kun yksi kieliparien kielistä on suomi. Etätulkkaus voi olla teettäjälleen nopeampaa, mutta se ei sovi kaikkiin tilanteisiin.

On hyvä, että hallitus haluaa kiinnittää huomiota poliisin kielitaitoon, mutta yhtä tärkeää olisi sisällyttää niin poliisien kuin juristien koulutukseen tietoa tulkin kanssa toimimisesta.

Kun hallitus käynnistää ”tulevaisuuden tuomioistuin” -hankkeen, sen osana tulisi arvioida oikeustulkkirekisterin merkitys ja ensisijaisuus oikeustulkkien hankinnassa.

Kieliasiantuntijoiden laajaa kieli-, viestintä- ja kulttuuriosaamista tulisi hyödyntää kattavammin ja monipuolisemmin myös, kun Suomen kansainvälisen liiketoiminnan osaamista ja kansainvälistä kasvua kehitetään.

Kielelliset oikeuksien toteutumiseksi on tehtävä vielä paljon työtä

Kiitämme sitä, että hallitusohjelmassa nousee vahvasti esiin kielelliset ja kulttuuriset oikeudet ja niiden toteutuminen niin puhuttujen kuin viitottujen kielten osalta. Erityisesti kiitämme hallituksen aikomusta jatkaa vakavasti uhanalaisen suomenruotsalaisen viittomakielen elvytysohjelmaa ja määritellä kielen tutkimuksen vastuutaho. Kun vammaistulkkauspalveluita kehitetään, on myös otettava huomioon tulkkien koulutus ja heidän työelämänsä ja työehtojensa kehitys.

Kannustamme hallitusta ottamaan kielellisten oikeuksien toteutumisen turvaamisessa konkreettisia askelia, jotta esimerkiksi saamelaislapsilla olisi käytössään saamenkieliset oppikirjat. Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa ja heidän kielensä ovat uhanalaisia. Tänä vuonna vietetään YK:n alkuperäiskansojen kielten vuotta.

Valtionhallinnon kieliasiantuntijat ovat jo vuosia yrittäneet kiinnittää eri toimijoiden huomiota selkeän kielen merkitykseen. On hyvä, että hallitusohjelmassa on kiinnitetty huomiota ylipäätään selkeään viranomaiskieleen, mutta myös selkokieleen, jotta palvelut olisivat kaikkien saatavilla.

Moitimme itse hallitusohjelma paikoin holtitonta kieliasua, vaikkakin ymmärrämme, että politiikan kieli on joskus epämääräistä eikä asioita voida ilmaista täsmällisesti.

Tuemme hallituksen näkemystä siitä, että on tarpeen laatia kansalliskielistrategia. Suomen ja ruotsin käyttöala kapenee jatkuvasti ja siksi on tärkeää ymmärtää äidinkielen rooli niin tieteen kielenä kuin koko yhteiskunnan kielenä. Kiitämme myös hallituksen ymmärrystä siitä, että myös saamen kielet, romanikieli, karjalan kieli ja viittomakielet tarvitsevat kielipoliittisen ohjelman.

Työuraohjausta ja koulutusta myös työssäkäyville ja yrittäjille

Tuemme hallituksen pyrkimyksiä parantaa työttömien tukemista kokonaisvaltaisesti, niin että aiempaa useampi voisi osallistua työelämään. Osa työttömistämme tarvitsee monialaista tukea, ei vain esimerkiksi työnhakuvalmennusta. Niin ikään TE-toimistojen toimintakyvyn parantaminen on tärkeää, mutta myös kommunikointia eri palveluntarjoajien välillä pitää varmistaa. Aktiivimallia emme kannattaneet alun perinkään.

Hallituksen aie lisätä työuraohjausta myös työssäkäyville ja yrittäjille on hyvä. Hallitus aikoo myös lisätä kouluttautumismahdollisuuksia työuran varrella. Usein taloudellinen tuki ratkaisee sen, voiko esimerkiksi työuransa keskivaiheilla, vaikkapa ruuhkavuosia elävä lisäkouluttautua. Myös yrittäjien kouluttautuminen on mahdollistettava. Akavalaiset liitot ovatkin esittäneet ratkaisuksi osaamistilliä kaikille kansalaisille (www.osaamistili.fi).

Koulutukseen lisää resursseja

Hallitus aikoo teettää selvityksen ruotsinkielisen koulutuksen kehittämistarpeista ja laatia toimenpideohjelman. Hanke on kannatettava, sillä esimerkiksi mahdollisuus opiskella käännöstiedettä ruotsiksi on näivettynyt olemattomiin. Tilanne tulisi korjata pikimmiten, sillä yhteiskunnassamme on todellinen pula pätevistä ruotsintajista, jotka kääntäisivät äidinkielelleen.

Kiitämme hallituksen aietta toteuttaa korkeakoulujen rahoituksessa indeksikorotukset täysimääräisinä koko hallituskauden ajan. Myös humanistiselle koulutukselle on taattava ennakoitava ja pitkäjänteinen perusrahoitus. Usein nimittäin tekniset ja kaupalliset alat nostetaan erityisasemaan, kun taas humanistisen koulutuksen ja tieteen merkitystä ei huomata tai ymmärretä.

Naisvaltaisen alan edustajana pidämme tärkeinä hallituksen pyrkimyksiä edistää tasa-arvoa, samapalkkaisuutta ja palkka-avoimuutta työelämässä. Kiitämme myös kaikenlaisen syrjinnän kitkemispyrkimyksiä. Perhevapaauudistusta pidämme ensiarvoisen tärkeänä ja kiireellisenä hankkeena. Työn ja perheen yhteensovittamisen ongelmat ovat yhä ratkaisematta ja hoivavastuu niin lapsista kuin ikääntyvistä vanhemmista kasautuu edelleen naisille.

Sovitaan vaan

Toivomme hallituksen tavoin työmarkkinoille reilun sopimisen kulttuuria. Kielipalveluala on esimerkki sellaisesta alasta, jolla sopimukset solmitaan paikallisesti. Tavoitteenamme ovat hyvin toimivat työpaikat, joissa on hyvä ilmapiiri.

Pätkätyöläisten ja vaihtelevan työajan sopimuksilla työskentelevien asemaa on parannettava, mikä onkin kirjattu hallitusohjelmaan. Kieliasiantuntijat on kiinnittänyt huomiota siihen, että työmarkkinoilla on painetta teettää työtä muussa kuin työsuhteessa ja siksi olisi syytä tutkia, millä tavalla lainsäädäntöä tulisi muuttaa, jotta työmarkkinoilla heikoimmassa asemassa olevien kohdalla toteutuisi ainakin vähimmäisehdot. Itsensätyöllistäminen ja alustatalous eivät sinänsä ole uusia ilmiöitä kielipalvelualalla, mutta näennäisyrittäjyydestä on päästävä eroon. Työsopimuslaissa olevaa työsopimuksen käsitettä on täsmennettävä, kuten hallitus aikookin tehdä.

 

Kirjoittaja on Kieliasiantuntijat ry:n toiminnanjohtaja.

Tutustu hallitusohjelmaan.