Kilpailutus voi ehkäistä mielivaltaa ja vahvistaa demokratiaa, mutta pahimmillaan myös olla uhkana kokonaisten alojen elinkelpoisuudelle. Valtiovarainministeriön mukaan julkisten hankintojen volyymi on vuodessa arviolta 35 miljardia euroa. Hankinnat vaikuttavat koko yhteiskuntaan.

Kielialalla epäterveellinen hintakilpailu on vaikuttanut koko alan yleiseen hintatasoon. Hankintaketjun loppupäässä työtään tekevät eivät enää elä sillä, mitä käteen jää. Yhä useammat julkiset toimijat ulkoistavat toimintojaan yrityksille, jotka puolestaan ulkoistavat töitä alihankkijoille. Viimeksi mainittujen työn tekemisen ehdot voivat olla todella heikot. Heillä ei ole edes kunnollista neuvotteluasemaa työntekijöiden tavoin, vaikka tekisivät kaiken työn yhdelle ja samalle toimeksiantajalle.

Kilpailutus voi murentaa yhdenvertaisuutta. Jos esimerkiksi viittomakielen tulkki ei voi Kelan kilpailutuksessa asetettujen ehtojen takia tarjota palvelujaan parhaalla mahdollisella tavalla, voi viittomakielinen jäädä sen takia vaille kipeästi tarvitsemaansa palvelua. Jos kilpailutuksen voittaa halvin tarjoaja, se voi myös tehdä osaamisen kehittämisestä taloudellisesti kannattamatonta, koska laadusta ei olla valmiita maksamaan. Osaamispohja ohenee, mikä tekee tämän osaamisen käyttäjien tilanteesta hankalan.

Tältä kaikelta julkinen taho ummistaa silmänsä keskittyessään kilpailutuksissa vain hintaan. Julkisen sektorin tulisi ottaa vastuu ja kieltäytyä hinnoista, jotka eivät takaa työn tekijälle toimeentuloa.

Suvi Seikkula
Puheenjohtaja, Kieliasiantuntijat ry

Aino Vesanen
Tulkki, kääntäjä, Kieliasiantuntijat ry:n aktiivi

Kirjoitus on julkaistu 22.6.2020 Turun Sanomien Lukijoilta-palstalla.