Tulkkausta tarvitaan toisinaan yhteiskunnan palveluiden, velvoitteiden ja tavoitteiden toteutumiseksi. Julkishallinto tuntuu tekevän kaikkensa, jotta ammattimainen tulkkaustoiminta ei olisi Suomessa kannattavaa.

Kun voimme puhua äidinkieltämme, ilmaisemme itseämme täysin. Ammattitulkki pystyy välittämään tämän täyden ilmaisun oikein, tarkasti ja puolueettomasti kahden kielen ja kulttuurin välillä. Koulutettu ammattitulkki hallitsee työkielensä ja erikoissanastot, tuntee kulttuurien ja yhteiskunnan erityispiirteet ja noudattaa ammattietiikkaa. Sukulainen tai kieliä osaava maallikko tähän harvoin pystyy. Lasta ei pidä käyttää tulkkina koskaan.

Jo ennen käynnissä olevia säästötoimia julkishallinnossa on ostettu halvinta mahdollista palvelua laadusta vain näennäisesti välittäen. Kilpailuttaja ei mieti sitä, voiko toiminta olla tosiallisesti kannattavaa kaikille hankintaketjussa ja mitä halvimman hinnan valinnasta seuraa tulkkauspalveluille ja julkishallinnon työntekijöille.

Tämä on jo johtanut siihen, että koulutettuja asioimistulkkeja siirtyy muihin tehtäviin ja tulkkaus jää yhä useammin maallikoiden hoidettavaksi. Puutteellisen tulkkauksen vuoksi asioiden käsittelyssä voi syntyä viivästyksiä ja väärinkäsityksiä tai luottamus viranomaisia kohtaan rapautua. Säästöistä tuleekin kalliita. Varoittavia esimerkkejä löytyy jo muista Pohjoismaista. Vetoamme julkishallinnon työntekijöihin: vaatikaa laadukasta tulkkausta, jotta voitte tehdä oman työnne hyvin.

Ilona Repponen, puheenjohtaja, Kieliasiantuntijat ry

Sanna Kokkonen, puheenjohtaja, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry

Erik Miller, puheenjohtaja, SKY Suomen kielipalveluyritykset ry