Tekoäly, tekoäly, tekoäly

Hallitus aikoo vahvistaa yhteiskunnan tekoälyosaamista sekä tekoälyn käyttöönottoa yksityisellä ja julkisella sektorilla. Kieliasiantuntijoiden osalta suuri pettymys on, että hallitus aikoo lisätä ”mahdollisuuksia hyödyntää käännösteknologiaa tulkkauspalveluissa soveltuvin osin. ” Mitä tämä käytännössä tarkoittaa, selviää, kun hallitus saa aiheesta tilaamansa selvityksen ensi vuoden kesällä.

- On huolestuttavaa, että hallitus näyttää päättäneen jo ennen edes selvityksen teon aloittamista, että tulkkauskustannuksista säästetään ja niitä siirretään tekoälyn tehtäväksi, taipui teknologia siihen hyvin tai ei, sanoo toiminnanjohtaja Hanna Gorschelnik.

-Tekoäly on vain työväline siinä missä muukin teknologia. Lähtökohtana ei pidä olla se, että työväline korvaa asiantuntijat kuten tässä tapauksessa tulkit, jotta saadaan säästöjä. Teknologian eli käytännössä tekoälyn käyttöä käännös- ja tulkkauspalveluissa linjataan kieliasiantuntijoiden asiantuntemukseen nojautuen, Gorschelnik jatkaa.

Yrittäjien ja monityöläisten toimeentuloon turvaa

Kiitämme hallituksen kehysriihen päätöstä tuoda käyttöön työttömyysturvan yhdistelmävakuutus. Mallin mukaisesti jatkossa kaikki tehty työ kerryttäisi työttömyysturvaa, kun nykyisellään työttömyysturvaa kerryttää vain joko palkansaajatulo tai yrittäjätulo. Uudistus parantaa siis yrittäjätyötä ja palkkatyötä yhdistelevien työttömyysturvaa.

-Tämä on meille mieluisa uudistus, jota olemme jo vuosia ajaneet. Viimeksi maaliskuussa lausuimme asiaa valmistelevaan muistioon ja keskustelimme aiheesta kansanedustaja Matias Marttisen kanssa, sanoo Gorschelnik.

Yrittäjille hyvä uutinen on se, että hallitus pyrkii korjaamaan yrittäjien eläkejärjestelmän ongelmia. Paraikaa sosiaali- ja terveysministeriö selvityttää mahdollisia muutoksia YEL-järjestelmään ja tavoitteena on, että yrittäjien eläkemaksu määräytyy nykyistä selkeämmin yrittäjän todellisten tulojen mukaan.

–Tämä tavoite on toki hyvä, mutta ratkaistavana on, mitä tämä tarkoittaa eri yhtiömuodoissa, pohtii Gorschelnik.

Yrittäjille eläkevakuutus on keskeinen, sillä määritelty YEL-työtulo vaikuttaa eläkkeen määrän ohella yrittäjien työuran aikaiseen toimeentuloturvaan. YEL-vakuutus asettaa perustason mm. sairausvakuutuslain päivärahalle, työttömyysturvalle ja asumistuelle. Muutokset YEL-järjestelmään tulisivat voimaan vuonna 2029.

Ensimmäinen sairauslomapäivä sittenkin palkallinen

Hallitus ei enää tavoittele sitä, että ensimmäisen sairauspäivä olisi palkaton. Tämän korvaavaksi toimeksi hallitus päätti, että jatkossa työnantaja päättää säästövapaan pitämisen ajankohdan, kun ennen työntekijä on voinut päättää siitä.

Verovähennyksiä aiempaa vähemmän

Hallitus keventää ansiotulojen verotusta, mutta samaan poistaa merkittävä verovähennysoikeuksia. Etätyöläisille huono uutinen on se, että ensi vuodesta lähtien työhuonevähennystä ei voi tehdä kaavamaisesti. Samalla poistuu myös työsuhdepolkupyörien verovapaa etu.

Myöskään ammattijärjestöjen jäsenmaksuja ei enää ensi vuodesta alkaen voi vähentää verotuksessa. Toisaalta myöskään yritykset eivät voi enää vähentää verotuksessa työnantajajärjestöjen jäsenmaksuja. Tällä päätöksellä on kauaskantoiset vaikutukset yhteiskunnallisesti.

Kun Ruotsissa tehtiin vastaava muutos, sekä työntekijöiden että yritysten järjestäytyminen väheni. Sekä työntekijöiden että yritysten järjestäytymisellä on valtava merkitys, sillä sopimusyhteiskuntamme nojaa siihen. Työehtosopimukset ovat yleissitovia (eli koskevat koko sopimusalan työntekijöitä) vain kun riittävän suuri määrä yrityksiä ja työntekijöitä ovat järjestäytyneet.

Se, mikä on riittävän suuri järjestäytyneiden joukko, arvioidaan sopimusalakohtaisesti. Jos sopimusyhteiskuntamme pitkällä aikavälillä rapautuu, se tarkoittaa valtavaa yhteiskunnallista muutosta. Yhä useampi palkansaaja voi pudota työehtosopimusten väliin, jolloin henkilökohtaisilla neuvottelutaidoilla on merkitystä.

- Harvalla palkansaajalla on oikeasti muskeleita neuvotella itselleen hyvä työsopimus ja palkkataso.

Sopimusjärjestelmämme on yllättävän tärkeä asia talouskasvun ja työllisyyden kannalta.

Kielten opiskelun merkitys korostuu välillisesti

Hallitus ilmoitti käynnistävänsä ohjelman suomalaisten EU-virkaurien edistämiseksi ja aikoo panostaa suomalaisten asiantuntijoiden, tutkijoiden, yritysten edustajien ja opiskelijoiden kansainvälistymiseen.

-Näiden hankkeiden tueksi hallituksen tulisi kannustaa kuntia tarjoamaan peruskouluissa ja lukioissa kattavat mahdollisuudet opiskella vieraita kieliä. Pelkällä englannilla ei EU-virkauraa tehdä tai kansainvälisyyttä edistetä, muistuttaa koulutuspolitiikan asiantuntija Taina Ukkola.

Kielten opetuksen lisäämisen kannalta on huono uutinen, että kuntien valtionosuuksia aiotaan leikata 75 miljoonaa euroa, mikä käytännössä tarkoittaa leikkauksia koulutukseen, sillä koulutus ja varhaiskasvatus on kuntien suurin menoerä.

Korkeakoulutukseen leikkauksia, panostuksia tutkimukseen

Korkeakoulujen perusrahoituksesta leikataan 65 miljoonaa seuraavina kolmena vuonna. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle on tulossa 65 miljoonan euron säästöt, joista yli 50 miljoonaa otetaan korkeakoulutuksesta.  Pessimisti ei pety, jos varautuu siihen, että humanististen alojen rahoitus kurjistuu entisestään.

Siksi yhä tärkeämpi on tavoitteemme saada opetus- ja kulttuuriministeriö laatimaan humanististrategia. Sen tarkoituksena on vahvistaa suomalaisten humanistista osaamista, ymmärrystä ja asemoida humanistiset tieteet luonnontieteellisten aineiden rinnalla yhteiskunnallisesti tärkeiksi. Humanististrategia peilaisi OKM:ssä vuonna 2021 alkaneeseen LUMA2023-strategiaan, jolla pyritään vahvistamaan suomalaista luonnontieteiden ja matematiikan sekä tekniikan ja teknologian alojen osaamista.

Säästöjen vastapainoksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen T&K-toimintaan kohdennettua valtionrahoitusta lisätään. Yliopistojen tutkimuksen vahvistamiseen kohdistetaan 20 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja 39 miljoonaa vuodesta 2027 eteenpäin. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistamiseen kohdistetaan 10 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja 15 miljoonaa euroa vuodesta 2027 eteenpäin. Hallitus ei kuitenkaan näy muistavan, että jos korkeakoulujen perusrahoituksesta leikataan, ei myöskään tutkijoita tule lisää. Kasvu ja innovaatiot jäävät lähtötelineisiin.