Skip to content

Kestävä työelämä yhdessä sopimalla

Suvi / 27.2.2020 (artikkelin lukuaika 7 min)

Meneillään on useita työehtosopimusneuvotteluja. Mediaan asti niistä näkyy neuvottelutulosten lisäksi usein vain lakot ja muut säväyttävät aiheet. Työtaistelutoimet ovat kuitenkin aina se viimeinen keino, jos neuvotteluissa ei muuten edetä ratkaisuun asti. Sitä ennen on istuttu neuvottelupöydissä lukemattomia tunteja. Neuvottelut ja niiden merkitys on monisyinen asia, joka vaikuttaa ei vain työntekijöiden vaan koko yhteiskunnan hyvinvointiin.  

neuvottelu

Media valitsee uutisoinnissaan aina jonkin näkökulman. Valitettavan usein näkökulma on viime aikoina ollut sellainen, että se on asettanut työsopimusneuvottelujen tarpeellisuuden kyseenalaiseen valoon. ”Haluatko pysyä kaukana koko touhusta?”, kysyy Yle ja kertoo, kuinka Prismat joutuvat sulkemaan ovensa pariksi päiväksi, ”jos Palvelualan ammattiliitto PAMin neuvotteluissa ei sitä ennen päästä sopuun”, aivan kuin neuvotteluissa ei olisi muita osapuolia, kuten työnantajaliitto, ja suurin haitta neuvottelujen kariutumisesta olisi Prismojen ovien sulkeutuminen hetkeksi.

Miljoonat tomaatit vastaan työntekijät

Suomalaiset ostavat ahkerasti ruokaa, vaatteita ja muuta kulutustavaraa Prismoista, ja kahden päivän lakko vaikuttaa monen arkeen”, kirjoittaa Iltalehti. Jutusta ei käy ilmi, miten työehtojen huonontuminen vaikuttaisi työntekijöiden arkeen. Samoilla linjoilla on Aamulehti, joka taas kertoo jutussaan, kuinka yrittäjät menettävät tuloja lakon takia. Sanallakaan ei mainita, mitä työntekijöille epäedullisia muutoksia kirjattaisiin työehtoihin, jos lakko vältettäisiin suostumalla työnantajapuolen neuvotteluesityksiin sellaisinaan.

Onhan se surullista, jos ” 3–4 miljoonaa kiloa tomaatteja” joutuu suoraan jätteeksi, mutta entä ne työntekijät?

Vastaavia juttuja on julkaistu useita ja julkisuudessa tunnutaankin puhuttavan työtaistelutoimenpiteistä kovin kärjekkäästi. Asetetaan vastakkain työntekijät ja Suomen etu, vaikka hyvä työelämä on kaikkien yhteinen etu. Edullista se on myös työnantajaorganisaatioille ja niiden toiminnalle. Esimerkiksi Palvelualojen ammattiliitto PAMin ilmoittaessa kaupan alan työehtosopimusneuvotteluihin liittyvän lakon aiotusta laajenemisesta 7.2.2020, se perusteli päätöstä näin: ” Neuvottelut eivät ole riittävästi edenneet vuokratyön käytön pelisääntöjen täsmentämisen, elämiseen riittävien työtuntien varmistamisen sekä kiky-tuntien poistamisen osalta.”

Näkökulmia on aina useita. Työehtosopimukset ja niistä neuvottelu ovat merkittävä työelämän mekanismi, josta julkisuuteen nostettu näkökulma on vain jäävuoren huippu.

Lakko on vihoviimeinen valinta

Siinä vaiheessa, kun aloitetaan työtaistelutoimet kuten lakko, on taustalla ollut jo pitkä prosessi, jonka aikana työtaistelutoimiin ryhtymistä on pyritty neuvotteluteitse välttämään. Työehtosopimuksista neuvoteltaessa on tavoitteena päästä sopimukseen ennen sopimuskauden loppua. Sopimuskauden aikana eivät työtaistelutoimet ole edes mahdollisia, koska silloin vallitsee työrauha. Sopimuksessa saattaa olla myös kirjaus, jonka johdosta työtaisteluihin ei ryhdytä edes sopimuksettomana aikana, eli kun edellinen sopimus on päättynyt eikä seuraavaa ole vielä neuvoteltu.

"On kaikkien etu, että asioita pyritään ratkaisemaan yhdessä neuvottelemalla."

Neuvottelu on ensisijainen keino päästä ratkaisuun ja lakko viimeinen painostuskeino jo senkin takia, että lakko voi vaikuttaa myös jäsenen tuloihin lakon ajalta, mitä pyritään välttämään. Vasta kun neuvotteluteitse ei päästä hyväksyttävään ratkaisuun, mietitään erilaisia työtaistelutoimia, joita on monenlaisia muitakin kuin lakko. Yksi keino voi olla esimerkiksi ylityökielto.

Silloinkin, kun lakkoon päädytään, pyritään taloudellinen vaikutus pitämään mahdollisimman pienenä esimerkiksi rajaamalla lakon laajuutta ja kestoa. Neuvotteluja käydään joskus jopa yötä myöten, jotta vältyttäisiin jatkotoimenpiteiltä. Esimerkiksi tänä vuonna saatiin kieliasiantuntijoidenkin työhön vaikuttava teknologiateollisuuden neuvottelutulos sunnuntain 9.2. ja maanantain 10.2. välisenä yönä.

Neuvotteleminen ja sopiminen on tärkeää, koska työnantajat ja työntekijät ovat kumpikin riippuvaisia toisistaan. Henkilöstöllä ei ole töitä ilman organisaatioita, mutta organisaatioilla ei myöskään ole juuri toimintaa ilman henkilöstöä, kasvusta puhumattakaan. On kaikkien etu, että asioita pyritään ratkaisemaan yhdessä neuvottelemalla ja pääsemään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhteisymmärrykseen. Kyseessä on yhteinen pyrkimys kohti toimivaa työelämää.

Pienikin muutos voi olla iso työntekijälle

Ammattiliiton etuna ei ole hyökätä työnantajia vastaan ja viedä heiltä tuloja. Sehän veisi työn ammattiliiton jäseniltä. Sen sijaan ammattiliiton tehtävänä on kyllä puolustaa jäsentensä, niin palkansaajien kuin kaikkien muidenkin, etuja. Se taas on myös yritysten etu, sillä työntekijöistään kannattaa pitää huolta. Olisikin suotavaa, että julkisuudessa esiintyisi enemmän myös työntekijöiden näkökulmaa.

Pienetkin muutokset voivat olla työntekijälle iso asia. Esimerkiksi prosentin palkankorotus voi tarkoittaa yhteensä tuhansia euroja enemmän rahaa vuosien saatossa, ja myös eläke kertyy tuloista työvuosien aikana. Pienipalkkaisille, joita kieliasiantuntijoistakin moni on, saattavat vasta palkankorotukset mahdollistaa sellaiset jokapäiväiset menot, jotka korkeampipalkkaiset kokevat elämän perusedellytyksinä. Lakoista voi olla väliaikaista haittaa, mutta työehtosopimukset ovat tärkeitä ammattiyhdistysten jäsenten koko arjelle.

"Työnantajalla ei ole oikeutta evätä lakkoon osallistumista tai osallistumisesta rankaista."

Järjestäytymisoikeus mainitaan niin Suomen lainsäädännössä kuin YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessakin. Työtaisteluoikeus on yksi kansainvälisen työjärjestön ILO:n määrittelemistä työntekijöiden perusoikeuksista, jotka Suomikin on ratifioinut. EU:n perusoikeusasiakirjan neuvotteluoikeutta käsittelevässä 28. artiklassa taas mainitaan ”oikeus ryhtyä eturistiriitatilanteissa etujensa puolustamiseksi yhteistoimiin, lakko mukaan lukien”. Työtaistelut mainitaan myös työehtosopimuslaissa ja laissa työriitojen sovittelusta.

Kyse on siis monin tavoin vahvistetusta työntekijän oikeudesta. Jäsenellä on aina oikeus ja velvollisuus osallistua liittonsa luvalla työtaistelutoimiin, eikä työnantajalla ole oikeutta tätä evätä tai osallistumisesta rankaista. Lakkopäätös on aina liiton, ei työntekijän. Olet myös ehkä kuullut liitolta, että "tehtävät ovat lakossa, eivät ihmiset". Kun julistetaan tietyt tehtävät lakkoon, on liittoon kuuluville osallistuminen pakollista ja muille vapaaehtoista, mutta kenelläkään ei ole oikeutta tivata lakkoon osallistumisesta.

Työehtosopimuksen säästävät energiaa

Työehtosopimukset eivät ole vain lista työntekijöiden eduista. Niissä sovitaan monenlaisista käytänteistä, joista on etua myös työnantajalle. Näin kaikkea ei tarvitse neuvotella jokaisen työsopimuksen kohdalla erikseen. Työehtosopimukset määrittelevät lisäksi vain minimitason. Aina on mahdollista neuvotella paikallisesti paremmista ehdoista. Työehtosopimukset kuitenkin säästävät energiaa työhön ja liiketoimintaan.

"Työehtosopimukset ovat yhteiskunnassa takaamassa työrauhaa ja reilua työelämää."

Sopimusten eduista pääsee osalliseksi myös sellaisia työntekijöitä, jotka eivät ole mukana koko tes-neuvotteluissa, niin kutsutun yleissitovuuden kautta. Kun työehtosopimus on yleissitova, sitä tulee kaikkien samalla sopimusalalla olevien työnantajien noudattaa, olivat sopimusosapuolia tai eivät.

Yleissitovuus katsotaan tapauskohtaisesti sen mukaan, kuinka edustava jokin työehtosopimus alalla on. Sen määrittelee yleissitovuuslautakunta. Yleissitovuus auttaa muun muassa ehkäisemään palkkasyrjintää, epäterveellistä kilpailua alalla, työntekijöiden oikeuksien polkemista ja palkkaerojen kasvua.

Työehtosopimuksen ei itse asiassa tarvitse olla edes yleissitova, jotta se voi vaikuttaa muutenkin kuin sopimusosapuolten työsopimuksiin. Sitä voi nimittäin käyttää pohjana työsopimukselle kuka vain, joka ei jo kuulu jonkin työehtosopimuksen piiriin. Työsopimuksessa voidaan esimerkiksi viitata johonkin työehtosopimukseen tietyin osin, jolloin ei erikseen tarvitse muistaa sopia ihan kaikesta työsopimuksessa.

Neuvotellen kohti parempaa yhteiskuntaa

Työehtosopimukset ovat yhteiskunnassa takaamassa työrauhaa ja reilua työelämää. Ne auttavat myös turvaamaan yhdenvertaisuutta. Esimerkiksi nuorilla ei vasta alalle tulleina välttämättä ole riittävää osaamista arvioida, sovelletaanko alan käytänteitä heidän työehdoissaan reilusti. Vähävarainen taas ei ole samassa asemassa muiden kanssa epäreilusta työstä kieltäytymisessä, koska taloudellinen riski voi tuntua liian suurelta.

Kysymyksessä on koko yhteiskunnan hyvinvointi, minkä vuoksi onkin erikoista, että neljäs valtiomahtimme media tuntuu korostavan ennemminkin yksittäisten yrittäjien muutaman päivän taloudellisia menetyksiä, niin merkittäviä kuin ne voivatkin olla yksittäisten henkilöiden elämän kannalta.

"Kuuluminen liittoon varmistaa myös tuleville sukupolville sen, minkä olemme saavuttaneet."

Työlainsäädäntö ei anna tukea palkankorotuksille, minimipalkalle, arkipyhäkorvaukselle, lomarahoille, yhdeksän arkipäivää ylittävällä sairauslomalla sairausajan palkalle, palkalliselle äitiys- ja isyysvapaalle tai monelle muullekaan monien itsestäänselvyytenä pitämälle asialle. Nämä kaikki on määritelty työehtosopimuksissa. Ilman ammattiyhdistysliikettä ei olisi näitäkään: Kahdeksan tunnin työpäivä, viisipäiväinen työviikko, ylityökorvaukset, työterveyshuolto, irtisanomissuoja, vuosilomalaki, työturvallisuuslaki, tapaturmavakuutuslaki, työeläkelaki, lapsilisät ja aikuisten opintotuki. Muun muassa.

Ammattiliiton jäsenten jäsenmaksut mahdollistavat neuvottelut. Siksi kuuluminen liittoon varmistaa sekä meille että myös tuleville sukupolville sen, minkä olemme saavuttaneet. Nämä saavutukset voidaan myös menettää, jos niistä ei pidetä kiinni.  Siis jos asioista ei neuvotella ja sovita yhdessä. Aika paljon on saatu aikaan yhdessä sopimalla.

Terveisin

Kieliasiantuntijat ry:n edunvalvontatiimi

 

Lisää aiheesta

Akavan Erityisalat: Sopimusneuvottelut

YTN: Työmarkkinsanasto

HS:n työmarkkinakielen alkeiden sanakirja

Jäsenenä saat monenlaista sopimuksiin liittyvää tukea

Kieliasiantuntijoiden edustajina tes-neuvottelupöydissä ovat akavalaiset neuvottelujärjestöt Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry.

Akavan Erityisalat neuvottelee myös suoraan useita työehtosopimuksia, kuten

Av-käännösyritysten työehtosopimusneuvotteluissa se edustaa työntekijöitä yhdessä Suomen Journalistiliiton kanssa.

Akavan Erityisalojen lakimiehet taas antavat muun muassa palkkaukseen, työlainsäädäntöön ja työ- ja virkaehtosopimuksiin liittyvää neuvontaa.  Yleistä työelämäneuvontaa antaa myös yhdistyksemme toimisto osoitteessa toimisto@kieliasiantuntijat.fi.

Voimme toimia yhdessä vain jäsenistön tuella. Jäsenyytesi on tärkeää ja korvaamatontakin, kun neuvotellaan juuri sinua koskevista työn ehdoista.