Kokouksessa huomioitiin ansiot vaikuttamistyössä

Akavan Erityisalojen hopeinen ansiomerkki myönnettiin Anni Korpiluomalle, Nike Parlandille ja Marjo-Leea Alapuraselle. Akavan Erityisalojen numeroidut ansiomerkit jaetaan ansiokkaasta toiminnasta liiton piirissä.  

Kehitimme toimintaamme ja viestimme kieliasiantuntijoiden yhteiskunnallisesta merkityksestä

Viime vuonna toiminnassamme korostui järjestön toiminnan kehittäminen. Käynnistimme mm. palvelumuotoiluprojektin, jonka tavoitteena on, että jäsenemme löytävät entistä helpommin kuhunkin elämäntilanteeseen sopivat palvelumme. Jäsenemme saavat monet palvelut kattojärjestöltämme Akavan Erityisaloilta, minkä vuoksi kehitimme palveluita heidän kanssaan. Osallistuimme myös Akavan Erityisalojen toiminnan kehittämiseen. 

Vaikuttamistyössämme viestimme laajasti kieliasiantuntijoiden osaamisesta ja ammattikunnan merkityksestä ja arvosta yhteiskunnallemme. Viestiä toistettiin esimerkiksi kunta- ja aluevaalitavoitteissamme.  

Toiseksi kuntavaaliteemaksi nostettiin lasten ja nuorten oikeus opiskella vieraita kieliä asuinpaikasta riippumatta. Peruskouluissa ja lukioissa ei ole mahdollista enää opiskella kieliä siinä määrin kuin vielä muutama vuosikymmen sitten, mikä on väistämättä johtanut suomalaisten kielitaidon kaventumiseen. Teema on järjestöllemme tärkeä, sillä jos kieliä ei opiskella jo toisella asteella, kielitaito ei ehdi kehittyä korkeakouluopintojen aikana riittäväksi työelämän vaatimusten kannalta. 

Pyrimme edistämään kieli- ja käännösalalle alalle edullisia hallitusohjelmakirjauksia ja torjumaan työelämälle haitallisia hallituksen hankkeita. Helmikuussa olimme mukana historiallisessa akavalaisten ulosmarssissa, jolla vastustettiin maan hallituksen työelämäheikennyksiä. Toisaalta tuimme esimerkiksi hallituksen tavoitetta säätää työttömyysturvan yhdistelmävakuutusta. Se toisi paremman turvan niille, jotka yhdistelevät palkka- ja yrittäjätyötä. 

Valmistelimme edunvalvontahankkeita

Valmistauduimme syksyn ja talven 2024–2025 työehtosopimusneuvotteluihin asettamalla tavoitteet. Tavoitteita saatiin läpi myös akavalaisten neuvottelujärjestöjen Jukon ja YTN:n neuvottelutavoitteisiin.  

Vuonna 2024 päivitimme viittomakielen tulkeille laaditut työsuhteen vähimmäisehdot ja -palkat sekä julkaisimme ensimmäistä kertaa vähimmäispalkkasuositus vieraiden kielten FM-tutkinnon ja Huk-tutkinnon suorittaneille. 

Suosituksistamme huolimatta kieliasiantuntijoiden arvostus ei näy puheissa eikä palkkauksessa. Keväällä tehdyn tutkimuksemme mukaan kielipalvelualan palkkaus ei kannusta kieliasiantuntijoita pysymään alalla, vaikka valtaosa pitää työstään ja nauttii monipuolisista ja vaihtelevista tehtävistä.  

Eri julkishallinnon kilpailutuksiin pyrimme vaikuttamaan niin, etteivät ne heikentäisi entisestään kieliasiantuntijoiden sopimusehtoja. Marraskuussa saimme kyselyssämme signaaleja siitä, että tekoälyllä haluttaisiin korvata kieliasiantuntijoita sen sijaan, että tekoälyä pyrittäisiin valjastamaan organisaatioissa kieliasiantuntijoiden työkaluksi. 

Kevättalvella tehdyn kyselyn perusteella valtaosa tulkeista toivoo, että ammattia säänneltäisiin lain tasolla. Pyrimme edistämään tulkkilain ja tulkkirekisterin valmistelua, mutta hanke ei vielä edennyt opetus- ja kulttuuriministeriössä. Myös hankkeemme tulkkien työehtosopimuksen aikaansaamiseksi joutui odottamaan Akavan Erityisaloissa tapahtuneiden henkilöstövaihdoksien vuoksi. 

Teimme tiivistä yhteistyötä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden oppilaitosten kanssa. Kerroimme opiskelijoille kieliasiantuntijoiden työelämästä, tilasimme useita opinnäytetöitä, tarjosimme harjoittelupaikkoja ja vaihdoimme näkemyksiä koulutuspolitiikasta.  

Jäsenillemme tarjosimme erilaisia tilaisuuksia kerryttää osaamista ja jaoimme apurahoja ammatilliseen kehittymiseen. 

Järjestön talous kunnossa

Tilinpäätös vuodelta 2024 osoitti 69 000 euron ylijäämää. Tämä johtui pääasiassa siitä, että talousarviossa oli varauduttu ennalta lakkokassan kerryttämiseen, sillä vuoden 2024 syksystä alkaen käytiin tiukkoja työehtosopimusneuvotteluja. Varaukselle ei kuitenkaan ollut vielä tarvetta eikä kaikkia budjetoituja varoja käytetty tarkan taloudenpidon vuoksi. 

Kertynyt ylijäämä sijoitetaan myöhemmin vuonna 2024 laaditun järjestön sijoituspolitiikan mukaisesti vastuullisiin kohteisiin. Näin vahvistamme järjestön taloutta ja toimintakykyämme tulevaisuudessa. 

Tutustu koko toimintakertomukseen tästä: Toimintakertomus 2024