Skip to content

Kieliasiantuntijat allekirjoitti monikielisen tiedeviestinnän Helsinki-aloitteen

Hanna / 30.3.2020

Englannista on tullut kansainvälisen tieteellisen julkaisemisen valtakieli, myös Suomessa. Vaikka englannin yleistyminen ei välittömästi uhkaa suomen asemaa tieteen kielenä, ainoastaan suomalainen tiedeyhteisö voi huolehtia siitä, että yleisölle ja päättäjille on tarjolla laadullisesti ja tutkimuseettisesti kestävää tutkimustietoa kotimaisilla kielillä.

Tutkimus on kansainvälistä, tiedeviestintä monikielistä

Monikielisen tiedeviestinnän Helsinki-aloite tavoittelee kansallisten kielten aseman parantamista tieteellisessä viestinnässä, jotta tutkimustieto olisi kansalaisille saavutettavaa ja sitä voitaisiin tehokkaammin hyödyntää esimerkiksi päätöksenteossa.

Kieliasiantuntijat ry on allekirjoittanut aloitteen ja tukee sitä.

Tiedeviestinnän on oltava monikielistä

Monikielisen tiedeviestinnän Helsinki-aloitteen tiedotteessa kerrotaan, että ”Erityisesti humanistisilla ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla tutkimus usein käsittelee paikallisesti merkityksellisiä ja kiinnostavia aiheita, jolloin uusienkin tulosten julkaiseminen kotimaisilla kielillä on perusteltua. - - - Tiede on kansainvälistä, joten on tärkeää, että tutkimustuloksia julkaistaan kansainvälisillä kielillä. Tiedettä kuitenkin priorisoidaan, rahoitetaan, hallinnoidaan, tehdään, viestitään, tulkitaan, sovelletaan ja opetetaan tietyissä yhteiskunnallisissa ja kulttuurisissa konteksteissa, joissa puhutaan ja kirjoitetaan useita eri kieliä. Siksi myös tiedeviestinnän on oltava monikielistä.”

Aloitteen allekirjoittajat kannattavat, että päätöksentekijät, yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset, tutkimusrahoittajat, kirjastot ja tutkijat noudattavat seuraavia suosituksia.

  1. Tue tutkimustulosten levittämistä, jotta yhteiskunta hyötyy niistä täysipainoisesti.
  • Varmista, että tutkijan ansioihin luetaan tutkimustulosten levittäminen tutkimusyhteisöä laajemmalle yleisölle sekä vuorovaikutus perinteiden, kulttuurin ja yhteiskunnan kanssa.
  • Varmista, että yhtäläinen pääsy tutkimustietoon on tarjolla useilla kielillä.
  1. Huolehdi kansallisista infrastruktuureista, jotka mahdollistavat paikallisesti tärkeän tutkimuksen julkaisemisen.
  • Varmista, että voittoa tavoittelemattomat tiedelehdet ja tieteelliset kustantajat saavat tarpeeksi resursseja ja tukea, jotta laadun varmentamisessa ja tutkimusintegriteetissä voidaan pitää yllä korkeita standardeja.
  • Varmista, että kansalliset tiedelehdet ja tieteelliset kustantajat voivat siirtyä hallitusti ja turvallisesti avoimeen julkaisemiseen.
  1. Edistä kielten moninaisuutta tutkimuksen arvioinnissa, arvostamisessa ja rahoittamisessa.
  • Varmista, että asiantuntija-arvioinnissa arvostetaan laadukasta tutkimusta, olipa julkaisukieli tai -kanava mikä tahansa.
  • Varmista, että metriikkaan perustuvissa arviointijärjestelmissä huomioidaan riittävällä tavalla kaikilla kielillä julkaistut artikkelit ja monografiat.

Monikielisen tiedeviestinnän Helsinki-aloitteen ovat valmistaneet Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV), Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK), Suomen tiedekustantajien liitto, Universities Norway (UHR) ja COST-toimi "European Network for Research Evaluation in the Social Sciences and the Humanities" (ENRESSH).

"Kaikilla kielillä"-kampanjan tavoite on herättää päätöksentekijät, yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset, tutkimusrahoittajat, kirjastot ja tutkijat edistämään monikielisyyttä tieteellisessä viestinnässä. Somekanavissa voi käyttää aihetunnistetta #InAllLanguages.

 

Lue lisää ja allekirjoita aloite:

Monikielisen tiedeviestinnän Helsinki-aloite