Yhä harvempia kieliä hallitaan hyvin tai osataan ammattimaisesti.  Moni osaa englantia, sillä 98 % lukiolaisista valitsee englannin ensimmäiseksi kielekseen. Se on hyvä pohja, mutta harvalla kielitaito on korkealuokkaiseen, ytimekkääseen ja tehokkaaseen viestintään vaadittavalla tasolla.

Englannin lisäksi suomalainen yritysmaailma tarvitsee monipuolisempaa kielitaitoa. Kansainvälisille markkinoille pyrkivät yritykset tarvitsevat kohdemarkkinoiden kulttuuria tuntevaa ja puhuttelevaa viestintää kuluttajien ja yritysten omalla kielellä. Monimuotoistuvassa ja globalisoituvassa maailmassa pelkällä englannin kielellä ei Suomen vientiä edistetä. Monet suurista kauppakumppaneistamme ovat muun kuin englannin kielisiä maita, kuten Saksa, Ruotsi ja Kiina.

Vaikka yrityksissä on tarvetta esimerkiksi saksaa osaaville insinööreille, niiden kannattaa hyödyntää kääntäjiä, tulkkeja ja muita kieliasiantuntijoita. Kieliasiantuntijoita tarvitaan ylläpitämään kansainvälisen yrityksen viestinnän korkeaa laatua kielestä riippumatta ja varmistamaan, että imago on yhdenmukainen kaikilla kohdekielillä ja kaikissa kohdekulttuureissa.

Tarvitsemme pienessä kansakunnassamme hyvää ja monipuolista kielitaitoa ja sitä vahvistavaa korkeatasoista opetusta, jotta meille voi myös kasvaa yhteiskunnassa tarvittavia kielten ammattilaisia. Kunnat ja koulut ovat avainasemassa laajan kielipohjan luomisessa. Vetoamme kuntiin: älkää säästäkö eri kielten opetusryhmien perustamisessa. Englannin rinnalle tarvitaan myös muita kieliä.

Hanna Gorschelnik
toiminnanjohtaja
Kieliasiantuntijat ry

Kristiina Antinjuntti
toiminnanjohtaja
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto

Kirjoitus julkaistiin Turun Sanomien mielipidepalstalla pe 27.9.2019.