Ruokahävikin hiilijalanjälki on valtava

Ruokahävikkiä syntyy maailmassa joka vuosi 1,3 miljardia tonnia. Joidenkin arvioiden mukaan määrä kasvaa 2,1 miljardiin tonniin vuoteen 2030 mennessä. Se tarkoittaa kymmeniä tonneja ruokahävikkiä joka sekunti. Massana se on kymmenen kertaa Manhattanin saarta suurempi. Kyseessä on sen luokan globaali haaste, että YK on asettanut tavoitteeksi puolittaa määrä vuoteen 2030 mennessä.

Noin kolmannes kulutuksen ilmastovaikutuksesta on peräisin ruokahävikistä. Se on noin 1000 miljoonan CO2-ekvivalenttikilon kokoinen hiilijalanjälki. Maana se olisi niin suuri, että sen edelle koossa menisivät vain Kiina ja Yhdysvallat.

Suunnittelu on avain ruokahävikin vähentämiseen

Ruokatuotannosta syntyy hävikkiä kaikissa sen vaiheissa ja kaikilla tasoilla aina ravitsemuspalveluista yksittäisiin kuluttajiin, mutta Suomessa kuluttajat heittävät pois eniten ruokajätettä, noin 120 - 160 miljoonaa. Se on suurempi hiilijalanjälki kuin 100 000 henkilöautolla yhteensä. Hävikin syntymiseen voi vaikuttaa suunnittelemalla ruoan hyvin, miettimällä tarkkaan mitä ostaa, miten ja kuinka paljon valmistaa, missä varastoi ja miten tarjoilee. Kaikki lähtee siitä, että välttää heittämästä ruokaa pois. Ruokahävikin lisäksi säästyy rahaa.

Lokakuun ilmastotekomme

Myös Kieliasiantuntijat ry on mukana minimoimassa ruokahävikkiä. Tilaisuuksiimme ja kokouksiimme ilmoittaudutaan etukäteen, jotta osaamme varata oikean määrän tarjoiluja. Emme keitä kahviakaan varmuuden vuoksi vaan mieluummin keitämme lisää, jos tarvetta on. Kokouksista jää kuitenkin silloin tällöin jonkin verran yli tarjottavaa. Niinpä joskus kokoustarjoiluina voi olla ns. keräilyerät, esimerkiksi sekalainen valikoima keksejä ja hedelmiä tai leivänpäälliseksi purkkien pohjia. Tärkeää onkin huolehtia kylmäketjusta ja ruokatarvikkeiden oikeasta säilytyksestä, jottei ruokaa tarvitse heittää pois pilaantumisen vuoksi. Tarvittaessa pakastamme tai jatkojalostamme.

Kymmenen vinkkiä ruokahävikin vähentämiseksi:

1. Älä osta paljousalennuksesta, jos et tiedä, mitä aiot ruoalla tehdä
2. Pakasta ylijäänyt ruoka
3. Käytä ylijäänyt ruoka seuraavan päivän ateriaan
4. Suunnittele lähipäivien ateriat ja osta vain suunnitelmassa mainitut ainekset
5. Ota kaappien sisällöstä kuvat ennen kauppaan menoa, ettet osta mitään turhaan
6. Säilytä nopeasti pilaantuvia tuotteita jääkaapin etuosassa, jotta muistat käyttää ne
7. Arvioi aistinvaraisesti, onko ruoka syömäkelpoista, ja jos on, syö se vaikka parasta ennen -päiväys olisi mennyt
8. Ylikypsät hedelmät sopivat vielä hyvin leivoinnaisiin, nahistuneet juurekset kasvissosekeittoon
9. Kuivahtaneen leivän saa pehmeäksi lämmittämällä ja sen voi myös jauhaa korppujauhoiksi
10. Kun alat tehdä ruokaa, käy läpi jääkaapin sisältö ja mieti, miten voisit käyttää pian vanhaksi menevät elintarvikkeet

 

Tee sinäkin kanssamme tästä vuodesta ilmastotekojen vuosi! Maapallomme elinkelpoisuuden turvaamiseen tarvitaan meitä kaikkia.

 

Lähteet ja lisää lukemista:

Tackling the 1.6-billion-ton food loss and waste crisis

SDG 12.3 Food waste index

Ruokahävikin vähentäminen on tärkeää ilmastotalkoissa

Kuluttajien ruokahävikin vähentäminen

Tietoa ruokahävikistä

Ruokahävikki

Vältä ruokahävikkiä

Tuunaa!

 

Aikaisempien kuukausien ilmastoteot:

Kieliasiantuntijat ry:n ilmastotekojen vuosi – helmikuu: Tilaisuuksissamme tarjoillaan kasvisruokaa

Kieliasiantuntijat ry:n ilmastotekojen vuosi – maaliskuu: Suosimme julkista liikennettä ja lihasvoimaa

Kieliasiantuntijat ry:n ilmastotekojen vuosi – huhtikuu: Kierrätämme mahdollisimman paljon

Kieliasiantuntijat ry:n ilmastotekojen vuosi – toukokuu: Vältämme muovipakkauksia ja huolehdimme niiden elinkaaresta

Kieliasiantuntijat ry:n ilmastotekojen vuosi – kesäkuu: Ostamme vain tarpeeseen ja lainaamme silloin, kun se on mahdollista

Kieliasiantuntijat ry:n ilmastotekojen vuosi – heinäkuu: Kun teemme hankintoja, ostamme energiatehokkaita tuotteita ja suosimme kotimaista

Kieliasiantuntijat ry:n ilmastotekojen vuosi – elokuu: Suosimme aineettomia lahjoja aineellisten sijaan

Kieliasiantuntijat ry:n ilmastotekojen vuosi – syyskuu: Säästämme vettä ja sähköä