Vaikka kielten ja kulttuurin ammattilaisia tarvitaan tulevaisuudessa yhä moninaisemmissa ja monimutkaisemmissa tehtävissä, myös teknologian ja muiden digitaalisten ratkaisujen kehittämisessä, heidän koulutuksestaan nipistetään jatkuvasti. Tämä näkyy nyt työmarkkinoilla niin julkishallinnossa kuin yritysmaailmassa: ammattitaitoisia kieliasiantuntijoita, kuten ruotsin kääntäjiä ja eri kielten konferenssitulkkeja, on vähemmän kuin tarve vaatii. Ongelma pahenee, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle.

- Kielten opetuksesta nipistäminen näkyy jo peruskoululaisten mahdollisuuksissa valita opiskeltavia kieliä. Kun kielten ryhmäkoot on asetettu kunnissa jo vuosia säästöjen aikaansaamisen vuoksi verrattain suuriksi, ranskan, saksan ja muiden, myös eurooppalaisten, kielien opiskelusta on tullut harvojen etuoikeus. Osin tämän vuoksi yhä harvempi päätyy opiskelemaan kieliasiantuntijaksi, sanoi toiminnanjohtajamme Hanna Gorschelnik tänään Kansainvälisen kääntäjienpäivän seminaarin avaussanoissaan.

Kääntäjienpäivä muistuttaa: Yhteiskuntamme ei pärjää ilman kieliasiantuntijoita

Kansainvälisyytemme ja monimuotoinen yhteiskuntamme nojaa monipuoliseen kielitaitoon, mutta arkitaidon lisäksi tarvitaan myös syvällistä kielen ammattilaisuutta. Pelkkä englanti tai tekoälyn käyttäminen eivät riitä menestyksekkäässä kansainvälisessä kaupankäynnissä. Tekoäly kehittyessään helpottaa tulevaisuudessa kieliammattilaisten työtä ja käännösten saatavuutta, mutta ihmistä tarvitaan luovuutta ja nyanssien tulkintaa vaativissa tehtävissä. Moni yhteiskunnan toiminto on riippuvainen pätevistä ja koulutetuista kielten ja kulttuurien ammattilaisista.

- Kielen syvällisen osaamisen opettelu aloitetaan jo peruskoulusta ja ammattitaidon perusteet hankitaan korkeakouluissa. Siksi jo peruskouluissa pitäisi voida valita kieliä laajasti ja korkeakouluille tulisi taata riittävä rahoitus myös humanistisissa aineissa, Gorschelnik vaatii.

Osaajapulaa kielialla ei helpota se, että alan palkkauksen ongelmat kantautuvat nuorten korviin. Jotta kieliala olisi jatkossakin vetovoimainen, työelämän pitää olla kestävä kaikille. Työntekemisen ehtojen pitää olla kunnossa ja ansiotason heijastella työn vaativuutta ja vastuullisuutta. Näitä ei kuitenkaan korjata yksin alan sisäisin toimin. Vuosien holtiton hinnalla kilpailu on katkaistava ja kaikkien kielialan toimijoiden on vaikutettava siihen, että asiakaskunta ymmärtää ostavansa erityisosaamista vaativaa palvelua, jota ei voida kilpailuttaa yksin hinnan perusteella.

Kieliasiantuntijat ja Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto SKTL järjestävät tänään Kansainvälisen kääntäjienpäivän verkkoseminaarin, johon osallistuu yli 200 kääntämisen ja tulkkauksen ammattilaista ja kieliasiantuntijaa. YK:n virallisti kääntäjienpäivän teemapäiväkseen vuonna 2017. Kääntäjienpäivää on vietetty Suomessa jo vuodesta 1992.