Halvat hinnat mahdollistaa piittaamaton tai osaamaton julkishallinto. Kielipalvelut kilpailutetaan hankintaosastoilla, jotka ovat kaukana varsinaisista tulkkeja käyttävistä lääkäreistä, sosiaalitoimen työntekijöistä tai opettajista. Silloin tulkkauksesta tulee vain kuluerä, ja sen merkitys kommunikaatiolle hämärtyy.

Vaikka hankintalaki määrää hankkimaan palveluita mahdollisimman taloudellisesti, se ei velvoita valitsemaan halvinta tarjousta. Päinvastoin hankintayksikön pitäisi selvittää, mistä poikkeuksellisen alhainen hinta johtuu ja tarvittaessa hylätä tarjous. Valitettavasti aina näin ei tehdä tai tarjoajan selvitykset kuitataan pureksimatta.

Tulkkaus on asiantuntijatyötä, jonka hinnan jutun esimerkissäkin tulee sisältää kaikki kulut tulkin ansiosta ja matkakuluista tulkkausyrityksen kuluihin. Vaikka jutusta saa kuvan, että tulkin tuntipalkka olisi ollut hulppeat 36 €, tosiasiassa maksetun tuntiansion pitää kattaa paitsi palkan ja lakisääteisen lomakorvauksen myös valmistautumis- ja matkustusajan. Monesti matkakulujakaan ei korvata.  Jos tulkki toimii yrittäjänä, hän maksaa saamastaan korvauksesta vielä yrittämisen kulut. Kannattavuus on tiukilla.

Ammattikunnan vaatimuksesta huolimatta tulkin ammattia ei säännellä vaan kuka tahansa voi toimia tulkkina, oli siihen edellytyksiä tai ei. Kilpailutuksissa on kyllä pyritty arvostamaan koulutusta, mutta käytännössä pisteitä jaetaan tulkattujen tuntien perusteella. Usein myös laatukriteerit asetetaan niin alas, että kaikki tarjoajat täyttävät ne. Silloin hinta ratkaisee.

Tämä on muuttanut tulkkausalan alustataloudeksi, jossa vastuut ja kulut painetaan mahdollisimman alas. Ammattitulkit ovat ota tai jätä -asemassa ilman työehtosopimuksen tuomaa turvaa. Välitysyritysten alihankkijatulkit eivät ole yrittäjinäkään sellaisessa asemassa, jossa sopimusehdoista voisi neuvotella. Tämä ajaa ammattitulkit pois alalta, mikä koituu yhteiskunnan vahingoksi. Jos ammattitaidottoman tulkkauksen takia käsiteltäviin asioihin täytyy palata uudestaan, kustannukset kertautuvat.

Hankinta-asiantuntijoiden auttamiseksi tulisi laissa määritellä tulkin ammatin pätevyyskriteerit ja perustaa ammattitulkit kattava rekisteri. Tuskin kukaan virkavastuulla toimiva haluaa maallikkoa tai arvaamatonta tekoälyä tulkikseen. Viestin perillemeno ei voi jäädä arvailujen varaan.

Antti Kangasmäki, Kieliasiantuntijat ry:n puheenjohtaja

Hanna Gorschelnik, Kieliasiantuntijat ry:n toiminnanjohtaja

Lisätietoja:

Hanna Gorschelnik, puh. 050 576 2553, hanna.gorschelnik@kieliasiantuntijat.fi

Päivitys 16.2.2026:

Kirjoitus julkaistiin Helsingin Sanomissa 12.2.2026:
Tulkkauksessa hinta ratkaisee lähes aina | HS.fi

Lisää luettavaa:

Helsingin Sanomien artikkeli:
Kokoaan suurempi konkurssi | HS.fi (15.1.2026)