Skip to content

Kun Kela sivuutti yritysten osaamisen arvioinnin, se toi vammaisten tulkkauspalvelualalle ongelman

Hanna / 17.12.2020

Kelan kilpailutus on ratkennut, mutta tätä kirjoittaessa Kieliasiantuntijoilla ei ole käytettävissään listaa valituista palveluntuottajista. Lopullista listaa hyväksytyistä palveluntuottajista saadaan vielä odottaa tammikuulle, jolloin vahvistetaan kilpailussa menestyneet yritykset.

Kieliasiantuntijat

Arvioitavana olisi pitänyt olla palvelu kokonaisuutena

Kelan kilpailutuksessa jäi tulkkien näkökulmasta vielä paljon uudistettavaa, vaikka joitakin parannuksia aikaisempaan nähden saatiinkin. Perustavanlaatuinen ongelma kilpailutuksessa on kuitenkin se, että siinä kilpailutettiin vain tulkkien osaamista, vaikka kokonaispalvelu ostetaankin erilaisilta yrityksiltä. Nyt yritysten osaamista ja toimintaa ei arvioitu mitenkään. Kelan kannalta ei pitäisi olla samantekevää, millaista palvelua se ostaa yrityksiltä ja siksi sen pitäisi pystyä arvioimaan myös tulkkien työnantajien osaamista.

Se, ettei Kela arvioi palveluntuottajien laatua vaan järjestää kilpailun tulkkaustuntihinnan perusteella, johtaa siihen, että asiantuntijapalvelua ostetaan tuntihinnan perusteella, ei kokonaispalvelun hinta-laatusuhteen mukaan. Kaikkien yritysten toiminta asetetaan täsmälleen samalle viivalle riippumatta siitä, millaiset toimintapuitteet tai -mahdollisuudet niillä on. Tällainen kilpailutus toki mahdollistaa uusien yritysten pääsyn markkinoille, mutta samalla se asettaa heikompaan asemaan ne yritykset, joille syntyy lisäkuluja hyvästä työnantajuudesta kuten siitä, että se huolehtii tulkkien osaamisen päivittämisestä. Kelan tulisikin pohtia seuraavassa kilpailutuksessa, millä tavoin se voi arvioida yritysten osuutta vammaistulkkauspalveluiden tuottamisessa, niin ettei alan kehittymismahdollisuudet kuristu olemattomiin. Kyseessä kun ei ole ala, jossa yritykset voisivat tavoitella suuria voittoja.

Vastavalmistuneiden tulkkien on vaikea työllistyä

Koska kilpailutus ratkaistaan vain tulkkien osaamista ja kokemusta pisteyttämällä, on selvää, että vastavalmistuneiden tulkkien on hyvin vaikea päästä työmarkkinoille. Jotta yritys voisi menestyä Kelan kilpailutuksessa, sen kannattaa pyrkiä rekrytoimaan listoilleen mahdollisimman kokeneita tulkkeja. Tämä on ongelmallista alan elinvoimaisuuden vuoksi. Kun työllistyminen vaikeutuu, miten voidaan taata, että viittomakielen tulkiksi, puhevammaisten tulkiksi ja kirjoitustulkiksi kannattaa kouluttautua jatkossakin? Onko meillä riittävästi tulkkeja vuosikymmenen kuluttua?

Tulkkausresurssien pilkkominen jälkikäteen voi olla ongelma

Ongelmana on myös se, että kilpailutuksessa mahdollistettiin tulkkiresurssien pilkkominen jälkikäteen. Tämä puolestaan mahdollisti sen, että kilpailutuksessa voidaan menestyä kokeneiden tulkkien tuomilla laatupisteillä, mutta työ voidaankin kilpailutuksen ratkettua jakaa täysin toisin. Vaikka Kela valvoo hankinnassa ilmoitettujen resurssien toteutumista, saattaa se silti joutua hyväksymään poikkeuksena kilpailua vääristävän menettelyn. Tämä myös voi johtaa siihen, että Kelan hankkima resurssimäärä onkin todellisuudessa alkuperäistä suunnitelmaa suurempi, koska tulkkien määrää on resurssiajattelulla voitu kaksinkertaistaa. Silloin hankintakaudelle hyväksyttyjen palveluntuottajien listan häntäpäässä olevat yritykset saavat yhä vähemmän tilauksia.

On toki toivottavaa, että osa-aikatyö ja vastavalmistuneiden työllistyminen on mahdollista, mutta kilpailun kannalta kuvatun kaltainen porsaanreikä yrityksen aseman parantamiseksi on hankala.

Työnjohto-oikeus kuuluu työnantajalle

Kelan toimintamalli on omiaan vääristämään tulkkien työmarkkinoita myös siitä näkökulmasta, että se on ottanut työnantajille yksiselitteisesti kuuluvan työnjohto-oikeuden itselleen. Kela siis jakaa työt tulkeille välityspalvelunsa kautta tarkastelematta sitä, miten työt jakautuvat työnantajan eri tulkkien välillä tai millaiseksi yksittäisen tulkin työpäivä muotoutuu.  Se myös velvoittaa tulkin vastaanottamaan töitä, vaikka velvoittamisoikeus pitäisi olla työnantajalla eli palveluntuottajalla. Koska Kela hankkii yritysten tuottamia palveluja, Kelan pitäisi velvoittaa palveluntuottaja huolehtimaan, että sopiva tulkki on saatavilla tilattuun tulkkaukseen, ei yksittäistä tulkkia.

Työnantajalla ei siis ole käytännössä valtaa valita kuhunkin työkeikkaan sopivinta tulkkia tai rakentaa työntekijöidensä työkalenteria oman työnjohtonsa puitteissa. Tästä käytiin kilpailua edeltävän markkinavuoropuhelun aikana tiivistä keskustelua Kelan kanssa ja asiaan saatiin pieni, jo voimassa oleva parannus: työnantaja voi tietyissä tilanteissa ehdottaa Kelalle tulkkaustilausten uudelleenjärjestelyä optimitilanteen aikaansaamiseksi, mutta Kela edelleen hyväksyy muutokset tulkkien kalentereihin.

Kieliasiantuntijat ry on tyytyväinen, että aikaisemmin ollut tulkkien velvoite päivystää kalenteriaan viime hetkeen asti on saatu poistettua. Onhan työlainsäädännönkin mukaista, että työvuoroluettelo on annettava työntekijälle kirjallisesti viimeistään viikkoa ennen suunniteltuja työvuoroja.

Erikoista kuitenkin on, ettei Kela korvaa palveluntuottajille mahdollisia viime hetkellä peruutettuja tulkkauksia. Tämä usein tarkoittaa sitä, ettei myöskään tulkki saa palkkaansa. On kestämätöntä, että valtio siirtää riskin palveluntuottajien kautta tulkeille.

Kelan kilpailutuksella on merkittävät vaikutukset tulkkien tulevaisuuteen

Julkishallinnon kilpailutukset puhuttujen kielten tulkkauksen puolella on jo saattanut tulkkausalan näköalattomaan tilanteeseen. Asiantuntijapalveluista on kilpailtu lyhytnäköisesti hinnalla ajattelematta, mitä se tarkoittaa tulkeille itselleen. Vielä tilanne ei ole yhtä paha vammaisten tulkkauspalveluissa, mutta Kelan toimintamalli, sen asettamat ehdot ja tekemät valinnat kilpailutuksessa voivat vielä johtaa siihen, ettei ala enää tulevaisuudessa ole houkutteleva. Valtion pitäisi toimia mallina ja kilpailuttaa niin, että palveluntuottajat voivat noudattaa reiluja työehtoja ja että vastavalmistuneetkin voivat työllistyä ammattiin. Kela kuitenkin välittää valtaosan Suomessa tarvittavista vammaisten tulkkauspalveluista.

 

Kirjoittaja on Kieliasiantuntijat ry:n toiminnanjohtaja.

Kieliasiantuntijoissa toimii viittomakielen tulkkien asiantuntijaryhmä, jonka kanssa kirjoitusta on valmisteltu.