Kielipalveluyrityksissä työskenteleville suunnatun kyselyn vastaajista 83 % oli naisia. 68 % vastaajista oli maisterin tutkinto joko kielten ja kääntämisen tai kielten ja kulttuurien opinnoista. Muun kuin kielialan tutkinto oli vain noin 14 prosentilla vastaajista.

Puolet vastaajista (51 %) ilmoitti työskentelevänsä pääkaupunkiseudulla, jossa valtaosa kielipalveluyrityksistä sijaitsee.

70 % vastaajista työskenteli kokopäiväisesti toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella. Määräaikainen työsopimus oli vain 5 prosentilla vastaajista.

Kyselyyn vastanneista jopa yli puolet oli melko uusia kielipalvelualalla. 56 % kertoi työskennelleensä kielipalveluyrityksissä alle 5 vuotta. Vuonna 2020 vastaava osuus oli 32 %. Yli kymmenen vuotta kielipalvelualalla työskennelleitä oli tämän vuoden kyselyssä 27 %.

Monipuoliset tehtävät innostavat

Kielipalvelualan yrityksissä työskennellään monissa ei tehtävissä. Kyselyssä ilmeni, että tehtävänimikkeitä vastaajilla oli lähes yhtä paljon kuin vastaajiakin. Yleisimmät nimikkeet olivat projektipäällikkö, palvelukoordinaattori, kääntäjä ja tulkki.

"Pidän laajasta työnkuvastani ja siitä, miten paljon voin vaikuttaa omaan työhöni ja työtapoihini."

Työhön ollaan kielipalvelualalla tyytyväisiä. 70 % vastaajista kertoi olevansa melko tai erittäin tyytyväinen työhönsä. Tyytyväisimpiä työhönsä olivat lyhyen aikaa kielipalvelualalla olleet. Heistä 89 % kertoi olevansa melko tai erittäin tyytyväinen työhönsä. Moni vastaaja mainitsi nauttivansa monipuolisista ja vaihtelevista tehtävistä. Myös työn joustavuus ja työyhteisö ja -ympäristö lisäävät työtyytyväisyyttä.

"Itse työtehtävät ovat ok ja kiinnostaviakin, mutta työntekijöiden huono kohtelu aiheuttaa tyytymättömyyttä."

Tyytymättömyyttä aiheuttivat erityisesti alan huono palkkaus, kiire, liian suuri työmäärä ja arvostuksen puute.  5–10 vuotta alalla olleista 28 % oli tyytymättömiä työhönsä. Myös yli 10 vuotta alalla olleista lähes viidennes (24 %) kertoi olevansa melko tai erittäin tyytymätön. Työtyytyväisyys on laskenut vuodesta 2020, jolloin työhönsä tyytyväisiä oli 75 % vastaajista. Tuolloin tyytyväisempiä olivat alan konkarit.

Osaamista halutaan kehittää, mutta siihen ei anneta mahdollisuuksia

Lähes kaikki vastaajat (96 %) kokevat pärjäävänsä omassa työssään. Lähes kaikki myös tietävät, mitä heiltä työssään odotetaan. Vastaajista 95 % kokee, että heillä on riittävästi osaamista omien työtehtävien hoitoon.

Useimmat vastaajat (97 %) haluavat kehittää omaa osaamistaan ja jakaa sitä kollegoilleen. Kuitenkin 39 % vastaajista on myös sitä mieltä, ettei työnantaja huolehdi osaamisen kehittämisestä, eikä työ tarjoa vastaajille (38 %) kehittymismahdollisuuksia. Myös vuoden 2020 kyselyssä 40 % oli sitä mieltä, että työnantaja ei huolehdi riittävästi osaamisen kehittymisestä.

Yritysten tulisi kuitenkin ottaa työntekijöiden osaamisen kehittäminen vakavasti. Osaava työvoima on millä tahansa toimialalla kilpailu- ja vetovoimatekijä.

Kielipalvelualan palkkakehitys lähes olematonta

Palkkaukseen kielipalvelualalla ollaan tyytymättömiä. Keskimäärin yli 60 % vastaajista ei pidä palkkaa kannustavana, eivätkä koe, että palkka vastaa tehtävien vaativuutta.

Kyselyn perusteella kielialan palkoissa ei ole tapahtunut kehitystä lähes lainkaan vuodesta 2020. Vastaajien keskipalkka oli 2 769 €/kk ja mediaanipalkka (eli kaikista ilmoitetuista palkoista keskimmäinen palkka) oli 2 712 €/kk. Vuonna 2020 vastaajien keskipalkka oli 2 775 €/kk ja palkkojen mediaani oli 2 706 €/kk. Kyselyssä suurin ilmoitettu palkka 5000 €/kk, kun vuonna 2020 se oli 4 105 €/kk. Kyselyyn vastanneista 36 % ansaitsi yli 3 000 euroa.

"Koen ettei palkkani vastaa työn vaativuutta ja monipuolisuutta eikä koulutustasoani. Palkka ei motivoi suoriutumaan paremmin tai kehittymään."

40 % vastanneista ilmoitti, että palkkaan on tullut muutoksia viimeisen vuoden aikana. Palkan noususta kertoi 29 %. Moni kertoi parannuksen johtuvan uudesta työstä tai asemasta saman työnantajan palveluksessa.

Yli 60 % vastaajista ei pidä työpaikan palkkarakennetta oikeudenmukaisena tai kannustavana. Esimerkiksi 59 % kertoi, ettei työpaikalla palkita hyvistä työsuorituksista. 64 % vastaajista ei puolestaan tiedä työpaikkansa muiden tehtävien palkkoja, mikä kertoo siitä, että kielipalveluyrityksissä riittää kehittämistä palkka-avoimuudessa.

Valtaosa kokeneista asiantuntijoista harkitsee alan vaihtoa

73 % vastaajista on miettinyt alan vaihtoa usein tai joskus. Alan vaihtoa eniten harkinneita on 2–5 vuotta alalla olleissa (77 %) ja yli kymmenen vuotta alalla olleissa (76 %). 2–5 vuotta alalla olleiden alanvaihtohalut ovat lisääntyneet, sillä vuonna 2020 74 % heistä kertoi miettineensä alan vaihtoa.

Vuonna 2020 alan vaihtoa oli miettinyt kaikkiaan 71 % vastaajista. Halu pysyä kielipalvelualalla on siis laskenut viime kyselyn jälkeen.

"Työn tekemisen reunaehdot ovat viime vuosina heikentyneet. Koen, etten enää pysty tekemään työtäni hyvin."

Ylivoimaisesti suurin syy alanvaihtoon on huonossa palkkauksessa. Vastaajat ovat erittäin tyytymättömiä alan palkkatasoon. Lähes kaikilla vastaajilla on korkeakoulututkinto ja moni kokee, että muualla samankaltaisesta työstä saisi paljon enemmän palkkaa. Kielialan korkeakoulututkinnot valmentavat moniin uravaihtoehtoihin, eikä kokeneiden asiantuntijoiden ole pakko tyytyä heikkoon palkkakehitykseen.

Toinen iso syy alanvaihtoaikeille on urakehityksessä. Vastaajat kaipaisivat etenemismahdollisuuksia tai paikkoja kehittyä, mutta kokevat niiden puuttuvan.

Kysyimme maalis-huhtikuussa 2024 kielipalveluyrityksissä työskenteleviltä heidän palkkauksestaan, työtehtävistään ja työn tekemisen ehdoista. Kyselyyn vastasi noin 80 kielipalvelualalla työskentelevää. Tiedonkeräämisestä ja tulosanalyysistä vastasi Infontain Oy. Edellisen kerran kysely toteutettiin vuonna 2020.

Sitaatit on poimittu kyselyn avovastauksista.