Lakiin yksityisyyden suojasta työelämässä (ns. työelämän tietosuojalaki) tehdään tietosuoja-asetuksesta ja kansallisen tietosuojasääntelyn muutoksista johtuvat muutokset. Muutokset ovat pääosin teknisluonteisia tai täsmentäviä. Laissa täsmennetään myös sitä, että työnantaja voi kerätä työntekijän tietoja ilman hänen suostumustaan vain laissa erikseen säädellyissä tapauksissa.

Työntekijän henkilötietojen käsittelyssä on noudatettava tietosuoja-asetuksen kanssa rinnakkain tietosuojalakia ja erityislakina työelämän tietosuojalakia.

Työelämän tietosuojalain muutokset tulevat voimaan 1.4.2019.

Jatkossa neljän viikon vuosiloma sairaudesta huolimatta

Vuosilomalain muutoksilla turvataan työntekijälle EU-lainsäädännössä edellytetty oikeus neljän viikon palkalliseen vuosilomaan, vaikka hän olisi joutunut olemaan poissa työstä sairauden tai lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi.

Vuosilomalakiin lisätään säännökset työntekijän oikeudesta vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin. Työntekijä saa lisävapaapäiviä tilanteissa, joissa hän ei sairaudesta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon vuoksi ole ansainnut vähintään 24 vuosilomapäivää. Lisävapaapäiviltä työntekijällä on oikeus saada säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaansa vastaava korvaus.

Jos työntekijä on lomanmääräytymisvuoden aikana ansainnut vähintään 24 lomapäivää, lisävapaapäiväsäännös ei tule sovellettavaksi.

Lisäksi lakimuutoksella pidennetään aikaa, jonka kuluessa työntekijä voi pitää työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn vuosilomansa.

Muutosten tarkoituksena on saattaa vuosilomalaki vastaamaan EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntöä.

Uusia säännöksiä sovelletaan ensimmäisen kerran 1.4.2019 alkavalta lomanmääräytymisvuodelta ansaittaviin lomiin.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö