Monella työpaikalla mietitään kääntäjien korvaamista tekoälyllä kustannusten säästämiseksi. Tällöin kieliasiantuntijoiden työn sisältöä ja merkitystä organisaatioissa ei selvästikään ymmärretä. Siinä missä yksityishenkilö voi käyttää tekoälyä kääntämään tekstejä omaan käyttöönsä, ammattimaisessa viestinnässä tekstien kääntäminen on erityistä kielellistä, kulttuurillista ja viestinnällistä osaamista vaativaa asiantuntijatyötä. Sitä ei voi siirtää sellaisenaan yhdellä työvälineellä hoidettavaksi. Moni kääntäjä myös tukee ja neuvoo kollegoitaan eri tavoin kielellisissä ja viestinnällisissä asioissa, eikä vain vieraissa kielissä.

Tekoälyn toiminta perustuu laajoihin kielimalleihin, joita on useita. Myös tekoälyjä on useita ja niiden käyttökelpoisuus riippuu siitä, miten laadukkaalla tekstimateriaalilla niitä on opetettu. Tekoäly tuottaa tekstiä, myös käännöksen, matemaattisiin todennäköisyyksiin perustuen. Ihmisten välinen kommunikaatio on merkitysten rakentamista ja tilanteiden tulkitsemista, kun taas koneelliset tekstintuotantoprosessit analysoivat kielen rakenteita. Tekoäly ei siis rakenna merkityksiä tai ymmärrä idiomeja ja kulttuurillisia nyansseja, vaan generoi sanoja peräkkäin sen mukaan, mikä olisi todennäköisin seuraava sana käytetyn opetusmateriaalin perusteella.

Tekoäly ei ole täysin luotettava, sillä toisinaan se hallusinoi. Silloin tekoäly esimerkiksi lisää käännettyyn tekstiin asioita, joita alkuperäisessä tekstissä ei ole ollut. Hallusinointi on työkalun ominaisuus, jota ei teknologisesta kehityksestä huolimatta pystytä poistamaan. Jos käännösprosessissa ei ole mukana kielen ja kulttuurisen kontekstin asiantuntijaa, tekoälyn käännöksissä voi jäädä virhe huomaamatta. Tällöin on myös kyse sitä, kuka kantaa vastuun virheellisestä viestinnästä. Tekoälyn käyttöön käännösprosesseissa vaaditaankin aina asiantuntija.

Kääntäjätkin hyödyntävät tekoälyä, mutta silloin ohjaksissa on ammattilainen.

Kaikilla, edes äidinkielisillä kielenkäyttäjillä, ei ole riittävää kykyä tarkistaa tekoälyn tuottaman sisällön paikkaansa pitävyyttä tai kieliasua. Työtä ei tehosteta sillä, että asiantuntijan työ siirretään ei-ammattilaisen tehtäväksi. Käännösviestinnän asiantuntijoilla on laajaa kokemusta kielimalleihin verrattavien työkalujen käyttöönotosta omassa työssään sekä siitä, miten laskennallisia tekstintuotantotyökaluja integroidaan osaksi työnkulkuja. Kääntäjätkin hyödyntävät tekoälyä, mutta silloin ohjaksissa on ammattilainen.

Kieliasiantuntija ei ole organisaatiolleen kuluerä vaan sijoitus, jolla vältetään harkitsemattomasta tai tekemättä jätetystä käännöstyöstä koituvat kulut.

Hanna Gorschelnik
toiminnanjohtaja, Kieliasiantuntijat ry

Mielipidekirjoitus on julkaistu Hufvudstadsbladetissa 18.10.2025: AI är inte en språkexpert – Hufvudstadsbladet