Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä: Kelan huomioitava tulkkauspalvelun hankinnassa myös etäkirjoitustulkkaus

Hanna / 7.11.2019

Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä ehdottaa, että Kela huomioi vammaistulkkauspalvelun hankinnan suunnittelussa myös etäkirjoitustulkkauksen. Lisäksi Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä (TTYR) ehdottaa, että jos etäkirjoitustulkkaukseen mietitään sopivaa teknistä ratkaisua, se testataan yhdessä käyttäjien kanssa (erityisesti kuulonäkövammaisten apuvälineiden kanssa).  TTYR toivoo saavansa tarjota testausvaiheessa asiantuntemuksensa Kelan käyttöön.

 

laptop tietokone

Etäkirjoitustulkkaus lisäisi vammaistulkkauspalvelun saatavuutta

Tulkkauspalvelulain (Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta (133/2010) 8 §:n mukaan tulkkauspalvelu voidaan järjestää myös etätulkkauksena, jos se on palvelunkäyttäjän yksilölliset tarpeet huomioon ottaen mahdollista ja perusteltua. Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmän näkemys on, että lain mukaan tulkkauspalvelua käyttävillä on oikeus myös etätulkkaukseen silloin, kun sen arvioidaan olevan tarpeellista.

Kirjoitustulkkeja ei ole ollut riittävää määrää koko sinä aikana, jolloin tulkkauspalvelua on järjestetty. Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmän saamien tietojen mukaan tilanne on ollut vähintäänkin se, että kirjoitustulkkausta käyttävien asiakkaiden tulkkauksen tarve ja tulkkien tarjonta eivät eri syistä johtuen ole kohdanneet.

Kirjoitustulkkausta käyttävien asiakkaiden alueellinen tasa-arvo ei edelleenkään täysin toteudu. Pitkien välimatkojen Pohjois-Suomessa sekä muilla haja-asutusalueilla tulkin löytyminen tulkkaustilaukseen toteutuu vaihtelevasti. Toisaalta myös eteläisemmässä Suomessa, jossa kirjoitustulkkeja on enemmän, on ajoittain suuria vaikeuksia löytää riittävää määrää kirjoitustulkkeja kaikkeen tulkkaustarpeeseen.

Etäkirjoitustulkkaus soveltuisi myös kiireellisten ja/tai spontaanien tulkkaustilanteisiin, koska tulkkia on usein vaikea saada nopeasti. Erityisen hyvin etäkirjoitustulkkaus sopisi tilanteisiin, joissa kirjoitustulkkauspalvelua käyttävä on asioimassa jonkin viranomaisen toimipisteessä. Lisäksi iltoihin ja viikonloppuihin sijoittuviin tulkkaustilauksiin ei usein ole mahdollista saada tulkkia, jolloin etäkirjoitustulkkaus voisi kompensoida kirjoitustulkin puuttumista.

Etäpalvelu parantaisi myös ruotsin- ja englanninkielisen kirjoitustulkkauksen saatavuutta

Ruotsinkielistä ja englanninkielistä kirjoitustulkkausta tuottavien tulkkien lukumäärä on suhteellisen vähäinen eikä heitä ole kaikilla alueilla lainkaan saatavilla. Mikäli näitä kieliä tuottavien kirjoitustulkkien määrä ei uuden tulkkauspalvelun hankinnan myötäkään lisäänny, voitaisiin etäkirjoitustulkkauksella osittain parantaa tilannetta. Erityisesti englanninkielisen kirjoitustulkkauksen tarve lisääntyy tulevaisuudessa entisestään, sillä työelämä muuttuu kaikkialla yhä kansainvälisemmäksi.

Etäkirjoitustulkkaus säästää tulkin aikaa ja matkakustannuksia, joka tuo palveluun kustannustehokkuutta. Etäkirjoitustulkkaus auttaisi korjaamaan kirjoitustulkkauksen nykyistä, muista tulkkausmuodoista merkittävästi heikompaa tulkkauksen toteutumisprosenttia ja antaisi mahdollisuuden käyttää yksittäisen kirjoitustulkin työpäivää tehokkaammin.

Etäkirjoitustulkkaus ei sovi kaikkiin tilanteisiin

On kuitenkin huomattava, ettei kaikkia kirjoitustulkkaustilauksia voida hoitaa etäkirjoitustulkkauksena, vaan toisinaan tulkin on tarpeen olla paikan päällä. Erityisesti, jos kyseessä on pitkä seminaari, on kirjoitustulkkien perusteltua olla paikalla.

Etäkirjoitustulkkauksen käyttämisen tulisi olla nimenomaan tulkkauspalvelua käyttävän asiakkaan päätettävissä, eräänä tulkkauksen järjestämisen muotona.

Myös työelämän tarpeisiin ja opiskelutulkkaukseen etäkirjoitustulkkausta voi käyttää soveltuvin osin, mutta pääasialliseksi tulkkausmuodoksi se ei sovi kaikille.

Kirjoitustulkkipätevyydestä ja tietosuojasta pidettävä kiinni

TTYR toteaa, että etäkirjoitustulkkaus lisäisi tulkkauspalvelun saatavuutta ja tulkkiresurssien tehokkaampaa käyttöä. Etäkirjoitustulkkausta tuottavilla henkilöillä tulee myös olla suoritettuna vähintään nykyiset, Kelan edellyttämät kirjoitustulkkauksen opinnot, jotka oikeuttavat toimimaan kuulovammaisten ja/tai kuulonäkövammaisten kirjoitustulkkina.

Lisäksi tietosuojaan tulee etäkirjoitustulkkauksessa kiinnittää samanlaista erityistä huomiota kuin etäpalvelussa on nyt tehty. Myöskin erilaisia etätulkkauslaitteistoja ja -ohjelmistoja sekä niihin liittyviä teknisiä ratkaisuja on olemassa maksullisissa palveluissa jo useita, ja uusia ratkaisuja kehitetään jatkuvasti.

Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä (TTYR) on vammaistulkkauspalveluita tuottavien ja niitä käyttävien järjestöjen ja alan koulutusta tarjoavien korkeakoulujen yhteistyöelin. Siinä toimivat Kuurojen Liitto ry, Kuuloliitto ry, Kieliasiantuntijat ry, Suomen Kuurosokeat ry, Finlandssvenska Teckenspråkiga rf, Svenska Hörselförbundet rf, Kuurojen Palvelusäätiö sr, Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto rySuomen Kirjoitustulkit ry, Viittomakielialan Tulkkauspalvelun Tuottajat ry, Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Humanistinen ammattikorkeakoulu.