Akavan Erityisalat ei kannata työttömyysturvan työssäoloehdon uudistamista niin, että rikkonaista työuraa tehneiden asema heikkenee. - Nyt lausunnolla oleva malli hyväksyisi matalapalkkatyön. Sinänsä kannatettavaa ns. euroistamisen mallia on tältä osin vielä korjattava, Akavan Erityisalat sanoo.

Työttömyysturvan saamiseen liittyvää ns. työssäoloehtoa esitetään muutettavaksi. Työssäolo määrittyisi työtuntimäärän ja ansioiden sijasta yksinomaan tuloperusteisesti eli työtulon perusteella.

Työssäolokuukaudeksi laskettaisiin kuukausi, jolloin työtuloa on tullut vähintään 862 euroa kuukaudessa ja puolikkaaksi työssäolokuukaudeksi laskettaisiin kuukausi, jolloin työtuloa on tullut 431–861 euroa. Kahdesta puolikkaasta saisi kokonaisen työssäolokuukauden.

Ehdotettujen tulorajojen taso ja mahdollisuus kerryttää työssäoloehtoa puolikkaina työssäoloehtokuukausina tarkoittaa sitä, että vähäisillä tuloilla työssäoloehdon kerryttäminen voisi pitkittyä ja että ansiopäivärahat voisivat jäädä työssäoloehdon täyttämisestä huolimatta mataliksi.

- Malli on ongelmallinen henkilöille, joille kertyy vain puolikkaita, pienten ansioiden kuukausia. Heillä ansiopäiväraha voi pienentyä ratkaisevasti. He olisivat uudistuksen väliinputoajia, matalapalkkaryhmää ja silpputyöprekariaattia. Mallissa hyväksytään matalapalkkatyö ikään kuin lähtökohtana, mikä on väärä suunta, sanoo työmarkkinalakimies Anna Zibellini Akavan Erityisaloista.

Akavan Erityisalat pitää tuloperusteisuutta sinänsä hyvänä ja toimivana, erityisesti jatkuvasti kokoaikatyötä tehneiden näkökulmasta. Malli myös selkeyttäisi työttömyysturvaa ja laajentaisi työttömyysturvaa saavien piiriä. Rikkonaisen työhistorian omaavat ovat kuitenkin mallissa heikoilla, ja heidän asemaansa on jatkovalmistelussa parannettava.

Ratkaisuksi Akavan Erityisalat esittää, että päivärahan perusteena olevaan palkkaan huomioidaan korkeimmat kuukausitulot, jotka on ansaittu tietyn tarkastelujakson aikana, kuitenkin enintään 26 viikon ajalta.

- Tällaisessa mallissa harvempi kärsisi kohtuuttoman pienistä päivärahoista. Kääntöpuolena on toki hakemusten käsittelyn monimutkaistuminen, kun tarkastellaan ensin työssäoloehdon täyttymistä ja erikseen vielä tulot tarkastelujakson aikana, Zibellini sanoo.

Silpputyö arkipäivää kulttuurialalla

Työurien sirpaleisuus on ominaista esimerkiksi kulttuuri-, museo- ja kielialoja edustavan Akavan Erityisalojen jäsenistölle. Liiton jäsentutkimuksen mukaan jopa 2/3 kulttuurialoilla työskentelevistä jäsenistä ilmoitti, että työttömyysjaksot ovat heille arkipäivää.

- Meillä ei ole työmarkkinoista kovin idealistista käsitystä. Työnantaja tekee aina päätökset työn tarjoamisesta ja palkansaaja on tämän armoilla. Työn sirpaleet työttömyysjaksojen kanssa vaihdellen voivat vakiintua ajan myötä henkilön työhistoriaksi, koska oman alan työmahdollisuuksien tarjonta on epätasaista, kuvaa työvoima- ja koulutuspolitiikan asiantuntija Hanna Koskenheimo Akavan Erityisaloista.

Koskenheimo ei näe tarkoituksenmukaisena, että kohtuullista työttömyysturvaa saadakseen korkeakoulutetun asiantuntijan pitäisi jatkuvasti hakeutua oman alan töiden sijaan mihin tahansa tarjottuun työhön.

- On ymmärrettävää, että jäsenemme hakevat koulutustaan ja osaamistaan vastaavaa työtä, vaikka sitä voi olla tarjolla todella pienissä pätkissä ja esimerkiksi sesonkien mukaan vaihdellen, toteaa Koskenheimo.

Työssäoloehdon uudistaminen kytkeytyy moneen

Nyt lausunnoilla olevan esityksen tavoitteena on kehittää työssäoloehtoa tavalla, joka vahvistaa julkista taloutta. Valmistelijoiden ennuste on, että malli toisi 54 miljoonan euron säästöt ja 1 500 lisätyöllistä.

- Ymmärrämme hyvin talousnäkökulman, mutta mielestämme julkisen talouden vahvistaminen säästöillä ei ole tarkoituksenmukainen lähtökohta toteuttaa sosiaalipolitiikkaa, johtaja Helena Lamponen Akavan Erityisaloista sanoo.

- Palkansaajan työssäoloehdon uudistamista koskeva esitys on sosiaalipolitiikan ns. kovaa ydintä. Tämä sosiaaliturvaa koskeva esitys kytkeytyy vahvasti myös työoikeuteen työnantajan liikkeenjohtovallan ja työn tarjoamista koskevan päätöksenteon vuoksi sekä työvoima- ja koulutuspolitiikkaan. Nämä kaikki näkökulmat on otettava valmistelussa huomioon, Lamponen toteaa.

Akavan Erityisalat antoi lausuntonsa työssäoloehdon uudistamisesta sosiaali- ja terveysministeriölle 4.8.2022.

Akavan Erityisalat on pettynyt myös siihen, että malli ei pidä sisällään yhdistelmävakuutusta, jonka valmistelun tärkeyttä liitto on pitänyt esillä vuosikaudet. Liitto painottaa yhdistelmävakuutuksen valmistelun kiirehtimistä.

Työssäoloehtoa koskevassa uudistuksessa on liiton mukaan kuultava myös työttömyyskassoja ja työttömyyskassojen yhteisjärjestöä, sillä malli vaatii mahdollisesti muutoksia tietojärjestelmiin.

Uudistuksen ehdotetaan tulevan voimaan 1.5.2023.