Akavan Erityisalat: Uusi laajennus työaikalain ulkopuolelle jääviin veisi monelta työttömyysturvan

Akavan Erityisalat / 12.3.2019

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan viime tingan muutosesitys työaikalakiesitykseen rajaa lain ulkopuolelle ennakoimattoman suuren joukon työntekijöitä, jotka samalla menettävät oikeuden työttömyysetuuksiin. – Tämän epäkohdan korjaamisen on noustava maan tulevan hallituksen työlistalle, vaatii Kieliasiantuntijat ry:n kattojärjestö Akavan Erityisalat.

calculating on calculator

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on esittänyt mietinnössään maan hallituksen työaikalakiesitykseen uutta muutosta, joka laajentaa merkittävästi työaikalain ulkopuolelle jäävien työntekijöiden ryhmää.

– Muutoksen esittäjät eivät ottaneet huomioon, että koko tämä joukko jäisi samalla vaille oikeutta saada työttömyysetuutta. Tilanne koskee osa-aikalomautusta, osa-aikaistamista sekä kokonaan työttömiä. Eduskunta laajentaa työaikalain ulkopuolelle jäävien ryhmää ennakoimatta muutoksen sosiaaliturvaseurauksia, ihmettelee edunvalvonnan päällikkö Helena Lamponen Akavan Erityisaloista.

– Työttömyysturvaa koskeva ongelma syntyy, kun työttömyyspäiväraha on sidoksissa työtunteihin ja työnantajan direktioon tai sen mahdollisuuteen, mikä koskee kaikkia työsuhteisia. Edellä todettu ei toteudu, jos työntekijään ei sovelleta työaikalakia.

– Työttömyyspäivärahaa koskeva ongelma olisi vältettävissä vain, jos työaika olisi mainittu esimerkiksi työsopimuksessa tai jos työsopimuksessa viitattaisiin lakisääteiseen enimmäistyöaikaan. On kuitenkin epätodennäköistä, että jatkossa näitä työaikakirjauksia työsopimuksista löytyisi, toteaa Lamponen.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kirjoittaa työaikalain ulkopuolelle jäävistä töistä viittaamalla ensiksi ”tilanteisiin, joissa työnantajan harjoittaman toiminnan ja tehtävän työn erityispiirteiden vuoksi työtä tehdään sellaisissa oloissa, ettei voida katsoa työnantajan asiaksi valvoa siihen käytettävän ajan järjestelyjä. Työn tekeminen kotona ei kuitenkaan sellaisenaan muuta työtä työaikalain soveltamisalan ulkopuolella tehtäväksi työksi.”

Valiokunnan mukaan edellä mainituissa ”erityispiirteissä voisi olla kysymys esimerkiksi tilanteesta, jossa työ tehdään kokonaan tai lähes kokonaan työnantajan valvonnan ulottumattomissa muualla kuin kiinteässä toimipisteessä”. Ulkopuolelle voisi jäädä myös sellainen työ, joka on luonteeltaan liikkuvaa tai jossa työaika määräytyy suoraan asiakkaan kanssa sovittujen aikataulujen perusteella.

Esimerkkinä työaikalain ulkopuolelle jäävästä työstä mietinnössä mainitaan kauppaedustajaan rinnastettavassa asemassa olevan työ tai kiinteistövälittäjän työ.

– Esimerkit ovat suppea otos niistä työtehtävistä, joihin mietinnössä esitetyt uudet linjaukset sopivat. Jäsentemme työ muun muassa kulttuuri-, viestintä- ja kielialoilla sekä liikunta- ja nuorisoaloilla täyttäisi usein nämä tunnusmerkit, Lamponen pohtii.

– Eduskunnan täysistunnossa tänään 11.3.2019 toisessa käsittelyssä oleva laajennus on tulkinnanvarainen ja jättää liikaa liikkumavaraa yksittäisille työnantajille ja työpaikoille. On erikoista, ettei valiokunta pohtinut sen enempää työsuojelullisia kuin sosiaaliturvaan liittyviä vaikutuksia, joita laajennuksella olisi. Ongelman korjaamisen on oltava eduskuntavaalien jälkeisen hallituksen työlistalla.