Vientiteollisuus tarvitsee kieliasiantuntijoita myös tulevaisuudessa

Suvi ja Taina / 23.9.2019

Helsingin Sanomat uutisoi 16.9., että kielten opiskelijoita on tänä syksynä entistä vähemmän. Tieto perustuu Suomen kieltenopettajien liiton tekemään kyselyyn. Lukion kielten opetuksen kaventumisen myötä myös korkeakouluihin hakeutuu entistä vähemmän kieltenlukijoita. Tämä on huolestuttavaa yhteiskuntamme kannalta.

Vientiteollisuus tarvitsee kieliasiantuntijoita myös tulevaisuudessa_small

Korkeakoulujen todistusvalinnalla, joissa suositaan matematiikan arvosanaa, uskotaan olevan yksi syy kielten vähentyvään valintaan lukioissa. Työelämässä tarvitaan sekä kielten että matemaattisten alojen ammattilaisia, eikä yhteiskunnan tulisi säännellä tämän osaamisen kerryttämistä niin rajusti kuin mihin nykymuotoinen valintakäytäntö näyttää johtavan.

Kielitaidon yksipuolistuminen tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa ammattitaitoisia kieliasiantuntijoita, kuten kääntäjiä, tulkkeja ja muita kieliasiantuntijoita on saatavilla yhä vähemmän.  Muun muassa vientiteollisuudessa tarvitaan arkipäivän kielitaitoa, mutta kielen ammattilaisia tarvitaan laatimaan tehokkaita viestejä, vaalimaan yrityksen kansainvälistä imagoa, tasavertaisiin neuvottelutilanteisiin yli kielirajojen ja monessa muussa tilanteessa. Kansainvälisille markkinoille pyrkivät yritykset eivät pärjää epäammattimaisesti tuotetulla sisällöllä ja ilman ymmärrystä kulttuurisidonnaisuuksista.

Monimuotoistuvassa ja globalisoituvassa maailmassa pelkällä englannin kielellä ei Suomen kilpailukykyä kasvateta. Tarvitaan monipuolista kielen osaamista. Jo nyt on esimerkiksi ruotsin kielen asiantuntijoista pulaa sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.  Kieliammattilaisten väheneminen ei tarkoita vain kansainvälisen yritystoiminnan vaikeutumista. Se tarkoittaa myös uhkaa kielellisten oikeuksien toteutumiselle.

Kieliasiantuntijat ry

Suvi Seikkula
puheenjohtaja

Taina Ukkola
asiantuntija

Kirjoitus julkaistiin Helsingin Sanomien mielipidepalstalla ma 23.9.2019.