Tutkimukset osoittavat, että kielivalintojen yksipuolistuminen ja vähentyminen eivät johdu oppilaista. He ovat edelleen motivoituneita ja haluavat oppia.  

Muutos johtuu perusopetuksen rakenteisiin tehdyistä kieli- ja koulutuspoliittisista ratkaisuista sekä kuntien valinnoista. Näiden takia peruskouluissa ei opiskella juuri muuta vierasta kieltä kuin englantia, mikä heijastuu toiselle asteelle ja korkea-asteelle. Työelämäviestinnän edellyttämää kielitaidon tasoa ei enää ehditä saavuttamaan, jos opinnot aloitetaan koko koulutuspolun lopputaipaleella, esimerkiksi vasta korkeakoulussa. Työelämässä kielitaidon hankkiminen on usein liian myöhäistä. 

Virheellinen uskomus siitä, että englannin kielen käyttömahdollisuudet olisivat samanlaiset kaikkialla maailmassa ja että englanti olisi ainoa kansainvälisyyden kieli, on vaikuttanut paitsi kuntapäättäjiin, myös huoltajien valintoihin. Tosiasiassa yksipuolistunut kielitaito rajoittaa yksilöiden mahdollisuuksia työelämässä ja luo esteitä suomalaisen yhteiskunnan, työelämän, talouden ja kulttuurin kehittymiselle. Se myös heikentää Suomen osallistumista kansainväliseen yhteistyöhön, mutta myös yhteiskuntamme kokonaisturvallisuutta. ”Tiedon huoltovarmuus vaarantuu, kun kyky ymmärtää ja tulkita ulkomaailmaa ja vieraita kulttuureja muuttuu epäluotettavaksi ja kun kyky viestiä luotettavasti ulkomaailmaan heikentyy”, raportissa varoitetaan. 

Kielialan korkein asiantuntijuus vaarassa kadota Suomesta

Raportin mukaan vaarana on myös, ettei muiden vieraiden kielten asiantuntijoita ole tulevaisuudessa tarpeeksi: ”Kielialan muiden vieraiden kielten kuin englannin asiantuntijat katoavat Suomesta: kielten opettajat, kääntäjät, tulkit, viestinnän ja median asiantuntijat, kieliteknologian osaajat, tutkijat ja lukuisilla muilla aloilla työskentelevät kielten asiantuntijat.” Opiskelijamäärien lasku vaikuttaa mahdollisuuksiin järjestää kieltenopetusta suomalaisissa yliopistoissa. Tämä johtaa paitsi kieliasiantuntijoiden katoon myös tieteenalojen kaventumiseen: ”Yhteiskunnan kehittäminen tutkittuun tietoon perustuen heikentyy, kun yksi kokonainen tieteenala moninaisine haaroineen rapautuu. Suomen mahdollisuudet osallistua kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön heikentyvät.” 

Visioraportin ovat laatineet ranskan kielen professori Marjut Johansson (Turun yliopisto), kieliasiantuntija FM Satu Koistinen, saksan kielen professori Leena Kolehmainen (Helsingin yliopisto), venäjän kielen ja kulttuurin professori Mika Lähteenmäki (Jyväskylän yliopisto) ja Suomen kieltenopettajien liitto ry:n puheenjohtaja, kieltenopettaja FM Outi Vilkuna. Raportti on toimitettu opetus- ja kulttuuriministeriön peruskoulun tulevaisuustyöryhmälle. 

Raportin voit lukea seuraavasta osoitteesta:  

https://sukol.fi/ajankohtaista/vieraiden-kielten-opiskelun-ja-osaamisen-taso-suomessa/