Edellä mainittujen lisäksi turvallisuus edellyttää myös monen muun asiantuntijan osallistumista. Erityisesti haluamme korostaa kieliasiantuntijoiden kriittistä roolia turvallisen yhteiskunnan rakentamisessa.

Palvelut eivät ole saavutettavia, jos niitä ei osata käyttää. Viestintä ei tehoa, jos se jää epämääräiseksi. Kansalaiset eivät toimi, jos he eivät ymmärrä, mitä heiltä odotetaan.

Kansalaisten luottamus saadaan vakuuttavalla viestinnällä ja sujuvalla hallinnolla. Turvallista yhteiskuntaa ovat rakentamassa kielenhuoltajat, kääntäjät, saavutettavuusasiantuntijat, selkokielen asiantuntijat ja monet muut kieliasiantuntijat.

Kieliasiantuntijat ovat mukana vahvistamassa sisäistä turvallisuutta varmistamalla, että kaikki palvelut ovat kansalaisille saavutettavia ja ymmärrettäviä kielestä riippumatta ja että he saavat tarvitsemansa tiedon ja osaavat toimia sen mukaan. He edistävät yhteiskunnan vakautta mahdollistamalla työllään yhdenvertaisuuden toteutumista, kuntademokratian toimivuutta, hyvän hallinnon sujuvuutta ja palveluiden korkeaa laatua.

Yhteiskunnan turvallisuus on myös kielikysymys, sillä kielimuureista johtuvat väärinymmärrykset rapauttavat sitä merkittävästi.

Julkisissa hankinnoissa kriittisiäkin kielitoimintoja ulkoistetaan ilman ulkoistuksen edellyttämää laadunvalvontaa ja lisäksi halpa hinta menee usein laadun edelle. Kielten ja kulttuurien osaamisen merkitystä yhteiskunnan toiminnoissa ei tunnisteta ja palvelujen laatu kärsii merkittävästi.

Puheenvuorossaan Löfgren, Rinne ja Viita kirjoittavat: "Kriisioloissa Suomi on toiminut aina parhaiten yhdessä." Suomessa puhutaan äidinkielenä yli 160 kieltä. Oli äidinkieli sitten suomi, ruotsi tai mikä tahansa muu, yhdessä toimiminen edellyttää, että kaikki ymmärtävät ja tulevat ymmärretyksi. Ilman kieliasiantuntijoita ymmärrys jää puolitiehen.

Suvi Seikkula, puheenjohtaja

Hanna Gorschelnik, toiminnanjohtaja

Kieliasiantuntijat ry

Mielipidekirjoitus julkaistiin Turun Sanomissa 9.2.2023.