Suomalaisten kielitaito on kapenemassa. Kuitenkin monipuolinen kieli- ja kulttuuriosaaminen mahdollistaa ihmisten osallistumisen, oli kyse sitten globaalista taloudesta ja kansainvälisestä politiikasta tai arjen valinnoista ympäristössä, jossa käytetään useita kieliä.

Aikaisemmat koulutuspoliittiset valinnat ovat osaltaan heikentäneet yhteiskuntamme mahdollisuuksia ylläpitää kielellistä ja kulttuurillista osaamista ja kykyä toimia kansainvälisesti. Sen vuoksi kielen ja kulttuurien asiantuntijoita tarvitaan yhä enemmän sekä kansainvälisessä viestinnässä että kielellisten oikeuksien ja saavutettavuuden turvaamiseen.

Kielten koulutukseen panostaminen auttaa yhteiskuntaamme menestymään

Kuntien ja valtion säästötoimet ovat näivettäneet mahdollisuuksia valita ja opiskella kieliä kaikilla kouluasteilla. Kielten opetustarjonta on vähentynyt ja kielivalinnat ovat yksipuolistuneet perusopetuksessa ja lukioissa parin viime vuosikymmenen ajan. EU:ssa tärkeitä kieliä, kuten ranskaa ja saksaa, opiskelee lukioissa tänä vuonna satoja opiskelijoita vähemmän kuin vielä kolme vuotta sitten.

Opiskelijoiden mahdollisuudet valita vieraita kieliä perusasteella ja lukiossa määrittävät sitä, kuinka paljon kielten opiskelijoita saadaan yliopistoihin. Tämä puolestaan määrittelee sen, kuinka paljon kielten ja käännösviestinnän ammattilaisia sekä kielten opettajia Suomessa on tulevaisuudessa. Jos meillä ei ole kielten opettajia, ei ole myöskään mahdollisuutta opiskella kieliä.

Korkeakouluissa kielten koulutusohjelmien niukkenevaa perusrahoitusta joudutaan paikkaamaan erilaisilla kehittämishankkeilla ja -projekteilla, joihin myös opetus osittain nojautuu. Tämä heijastuu opiskelijoiden mahdollisuuksiin opiskella kieliasiantuntijoiksi. Niukkenevat resurssit ovat johtaneet siihen, että pääainetasoista kielten koulutusta on keskitetty yhä harvempiin yksiköihin.  Opiskeltavien kielten valikoima kapenee, opetuksen laatu ohenee ja kielten ja kulttuurien akateeminen osaaminen hiipuu.

- Kun kielten koulutukseen panostetaan, on se myös panostus yhteiskunnan menestykseen. Kielten ja kulttuurien asiantuntijoilla on yhteiskuntamme toimivuuden ja kansainvälisten yhteyksien kannalta keskeinen merkitys. He tukevat Suomen vientimenestystä ja edistävät yhteiskuntamme kielellistä yhdenvertaisuutta, sanoo Kieliasiantuntijat ry:n puheenjohtaja Suvi Seikkula.

- Kielen ammattilaiset toimivat ja heitä tarvitaan monissa keskeisissä tehtävissä yhteiskunnan ja talouden eri alueilla – ei vain kääntäjinä, tulkkeina tai opettajina, kuten monesti ajatellaan, vaan monipuolisesti erilaisissa sujuvaa vuorovaikutusta tukevissa tehtävissä, Seikkula painottaa.

Asioimistulkin ammattipätevyydestä tulisi säätää

Laissa on säädetty oikeudesta käyttää tulkkia silloin, kun viranomaisella ja sen asiakkaalla ei ole yhteistä kieltä tai mikäli aisti- tai puhevamma vaikeuttaa kommunikointia. Lainsäädännössä ei kuitenkaan ole juuri määritelty, millainen pätevyys asioimistulkkina toimivalla henkilöllä pitäisi olla.

Markkinoilla toimiikin sekä koulutettuja ammattitulkkeja että muita tulkkeina toimivia henkilöitä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jopa asioissa, joissa on kyse ihmisen oikeuksista, velvollisuuksista tai terveydestä, tulkkina voi toimia kuka tahansa, riippumatta siitä, onko hänellä mitään tosiasiallista pätevyyttä välittää viestejä kielten välillä. Joskus tulkkeina on käytetty jopa lapsia perheiden asioita selvitettäessä. Julkishallinnon työntekijöillä ei ole käytännössä keinoja valvoa yksittäisten toimijoiden pätevyyttä tai ammattitaitoa.

Säätämällä tulkkien ammattipätevyydestä ja edellyttämällä ammattilaisten rekisteröintiä sekä myös valvomalla pätevien tulkkien käyttöä voidaan varmistua, että tulkkina toimii ammattilainen eivätkä perusoikeudet vaarannu taitamattoman viestinvälityksen takia.

Itsensätyöllistäjien sosiaaliturvaa ja asemaa työmarkkinoilla on parannettava

Työttömyysturvaa voi nykyisellään kertyä joko palkkatyön perusteella tai yrittäjätyön perusteella. Kuitenkin kielialalla on yleistä, että työtä tehdään erilaisissa muodoissa vuoroin työsuhteessa vuoroin yrittäjänä. Sosiaaliturvan joustamattomuus ei kannusta yksilöitä siirtymään joustavasti työnteon muodosta toiseen.

Työttömyysturvalakia pitää muuttaa niin, että ansiosidonnaista työttömyysturvaa kertyy yhdessä vakuutusjärjestelmässä riippumatta siitä, onko työstä saatu korvaus maksettu palkkana työntekijälle vai laskun perusteella yrittäjälle. Henkilön kaikki ansiotulot pitäisi voida huomioida laskettaessa työttömyysetuuden perusteena olevaa tuloa.

- Jos lait eivät ota riittävästi huomioon työn tekemisen eri muotoja, eivät työmarkkinat kehity ja tarjonta kapenee. Ajantasainen sosiaaliturva on koko yhteiskunnan etu, sanoo Seikkula.

Lue lisää:

Kieliasiantuntijat hallitusohjelma 2023-2027 (pdf)

Kieliasiantuntijat hallitusohjelma 2023-2027 (tiivistelmä) (pdf)