Kunnollinen turvaverkko kannustaisi useampia yrittäjyyteen
7.3.2023
Työttömyys- ja sosiaaliturvajärjestelmää on kehitettävä kokonaisuutena siten, että se on reilu kaikille – myös monityöläisille.
Nykyinen työttömyys- ja sosiaaliturvajärjestelmä soveltuu huonosti jo kauan sitten muuttuneen työelämän tarpeisiin. Lainsäädäntö ei tunnista freelancereiden, monityöläisten, keikkatyöläisten ja muiden itsensätyöllistäjien todellista tilannetta työmarkkinoilla. Erilaiset asiakkuudet ja pirstaleiset työt voivat pakottaa itsensätyöllistäjän vaihtelemaan yrittäjyyden ja palkkatyön välillä. Vaikka kokonaisansiot kertyvät useista eri työnteon muodoista, sosiaaliturva lasketaan vain yhden perusteella. Pirstaleisista tuloista huomioidaan siis vain osa.
Edustamillamme taide-, kulttuuri- ja kielialoilla eri työntekomuotojen yhdisteleminen on ollut yleistä jo vuosikymmeniä. Sama kehitys on nyt käynnissä myös muilla aloilla. Kaiken kaikkiaan kyse on jo nyt suuresta ja jatkuvasti kasvavasta joukosta. Itsensätyöllistäjiä arvioidaan olevan tällä hetkellä Suomessa noin 200 000. Järjestelmää pitää kyetä uudistamaan muuttuvan työelämän tarpeisiin.
Työttömyys- ja sosiaaliturvajärjestelmää on kehitettävä kokonaisuutena siten, että se on reilu kaikille – myös monityöläisille. Työttömyysturvalakia on muutettava siten, että työssäoloehtoa ja ansiosidonnaista työttömyysturvaa voi kerryttää yhdessä vakuutusjärjestelmässä riippumatta siitä, onko työtulo ollut yrittäjä- vai palkkatuloa.
Jos sosiaaliturva olisi aidosti turvaverkko eikä työnteon muoto vaikuttaisi esimerkiksi työttömyysturvaan, yhä useampi uskaltaisi kokeilla eri tapoja työllistyä. Vain reilut työelämän rakenteet mahdollistavat kestävän ja inhimillisen työelämän kaikille.
Suvi Seikkula, puheenjohtaja
Kieliasiantuntijat ry
Piia Lääveri, puheenjohtaja
Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö Taku ry
Kieliasiantuntijat ehdottaa hallitusohjelmaan 2023-2027
- Työttömyysturvalakia muutetaan niin, että ansiosidonnaista työttömyysturvaa kertyy yhdessä vakuutusjärjestelmässä riippumatta siitä, onko työstä saatu korvaus maksettu palkkana työntekijälle vai laskun perusteella yrittäjälle.
Kieliasiantuntijat ry:n hallitusohjelmatavoitteissa 2023–2027 nostetaan esiin kieliasiantuntijoiden merkitystä yhteiskunnalle. Tarvitsemme poliittisia päätöksiä varmistaaksemme sen, että meillä on tulevaisuudessakin kielten ja kulttuurien asiantuntijoita ja että heillä on edellytykset toimia ja pysyä työmarkkinoilla.