Mikä on työehtosopimus?

Työlainsäädännössä määritellään perussäännöt työn ehdoista sopimiselle. Lait määrittävät vähimmäisehdot työelämän pelisäännöille, mutta ne eivät määrää Suomessa esimerkiksi minimipalkkaa.

Työehtosopimuksessa tai tuttavallisemmin tessissä voidaan neuvotella lakia paremmista ehdoista tai alakohtaisista järjestelyistä. Työehtosopimus neuvotellaan työntekijöiden yhdistyksen ja työnantajien edustajien välillä. Tessissä sovitaan siitä, miten työtä tehdään (työaika) ja miten vapaita pidetään (esim. lomat, perhevapaat). Lisäksi sopimuksessa sovitaan palkoista, palkankorotuksissa, sairastumisajan palkasta ja muista eduista.

Suomessa on hyvin yleistä sopia asioista työntekijöiden ja työnantajien välillä ja voimassa onkin satoja työehtosopimuksia. Valtaosaa suomalaisista palkansaajista koskee jokin työehtosopimus.

Miksi tulkeilla ei ole työehtosopimusta?

Tulkeilla ei ole ollut takanaan työehtosopimusta raamittamassa työn tekemistä. Tähän on kolme pääsyytä: Työehtosopimuksia voidaan solmia koskemaan vain työsuhteessa tehtävää työtä. Tulkit kuitenkin työskentelevät usein ammatinharjoittajia ja yrittäjinä. Työehtosopimuksiin tarvitaan myös sopimusosapuolet. Niinpä paitsi yritysten myös tulkkien pitää olla kiinnostuneita työehtosopimuksen neuvottelemisesta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että valtaosan tulkeista pitäisi olla neuvottelevan järjestön eli meidän jäseniämme. Näin ei kuitenkaan ole ollut.

Suurin este työehtosopimuksen saamisella on ollut se, että kilpailulainsäädäntö on kieltänyt yrityksiä, myös siis ammatinharjoittajia sopimasta yhdessä hinnoittelusta tai sopimusehdoista. Sääntö on koskenut myös yksinyrittäjiä. Jos siis itsensätyöllistäjät olisivat sopineet toimeksiantajiensa kanssa työehdoista ja palkkiosta, kyseessä olisi ollut kartelli.

Komissio avasi uuden mahdollisuuden

Euroopan komissio antoi syksyllä 2022 uuden eurooppalaisen kilpailulainsäädännön tulkintaohjeen. Sen mukaisesti itsensätyöllistäjät (esim. ammatinharjoittaja, freelancerit) voivat neuvotella yhdessä toimeksiantajansa kanssa sopimusehdoista kun, toimeksiantajalla on enemmän neuvotteluvaltaa tai taloudellista valtaa kuin itsensätyöllisäjille. Tällöin yksinyrittäjän, joka ei työllistä muita kuin itsensä katsotaan olevan samankaltaisessa asemassa kuin palkansaaja ja voisi näin neuvotella kollektiivisesti työn tekemisen ehdoista. Tämä uusi tulkintasääntö antaa meille nyt mahdollisuuden neuvotella tulkkien puolesta.

Mitä tes-neuvottelu edellyttää eli miten etenemme nyt?

Ennen kuin työehtosopimusneuvotteluja päästään aloittamaan, on tehtävä valmisteluja.

Työehtosopimisen mahdollisuudesta on jo käyty ensimmäinen pyöreän pöydän keskustelu, jolloin sekä yritykset että me tulkkien edustajina yhdessä kattojärjestömme Akavan Erityisalojen kanssa ilmaisimme kiinnostuksensa asiaan. Tunnusteluja ja keskusteluja jatketaan.

Jotta tulkkien puolesta voidaan neuvotella työehdoista, tulkkien pitää järjestäytyä eli liittyä neuvottelevan järjestön Kieliasiantuntijoiden jäseneksi. Ilman kattavaa edustusta ei meillä ole riittävää mandaattia neuvotteluihin.

Osana valmistautumista tarvitsemme kattavan tilannekuvan tulkkien työelämästä. Tätä tietoa kerätään kevään 2024 aikana kyselyn avulla. Vastaathan siis kyselyyn, kun se avataan ja autathan kollegoitasikin vastaamaan.

Asiantuntijaryhmä neuvotteluprosessin tukena

Työehtosopimusneuvotteluiden tueksi perustamme tulkeista koostuvan asiantuntijaryhmän, johon voi vielä hakea lähettämällä viesti toiminnanjohtajallemme Hannalle osoitteeseen hanna.gorschelnik@kieliasiantuntijat.fi.

Ryhmän jäsenet valitaan niin, että ryhmästä muodostuu mahdollisimman edustava ja osaamiseltaan tehokas kokoonpano. Kerro siis viestissäsi, miksi olisit sopiva henkilö asiantuntijaryhmään ja millaista kokemusta ja osaamista sinulla on aiheeseen liittyen. Työryhmäläisille maksetaan kokouspalkkio.