Siirry sisältöön

Ymmärrettävä kieli on hyvän hallinnon perusta

Suvi Seikkula / 22.1.2023

Selkeällä ja ymmärrettävällä kielellä on keskeinen merkitys yhteiskunnan toimivuuden, kansalaisten yhdenvertaisuuden ja vastuullisen päätöksenteon kannalta. Ymmärrettävä kieli on hyvän hallinnon yksi peruspilareista. Kieliasiantuntijat ovat avainasemassa rakennettaessa viestintää, joka tavoittaa kaikki kansalaiset. 

FB_kansi hallitusohjelmapostaukset auttavat yhteiskuntaamme menestymään

Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa viranomaisia edistämään kansalaisten yhdenvertaista kohtelua ja arvioimaan sen toteutumista. Ihmiskeskeinen asenne ei vielä riitä, vaan on huomioitava myös kielellisesti yhdenvertainen kohtelu. 

Hyvä kieli vaatii erityistä huomiota esimerkiksi viranomaisvalmistelussa, palvelujen tarjoamisessa ja tiedottamista. Asiantuntijaa tarvitaan varmistamaan hyvää kieltä erityisesti vaativissa viestintätilanteissa, joissa on otettava huomioon haastavia vuorovaikutukseen, kielitaitoon ja kulttuurieroihin liittyviä näkökohtia. Tällaisissa tilanteissa kieliasiantuntija poistaa ammattitaidollaan esteitä kielellisen yhdenvertaisuuden tieltä. Tämä takaa kansalaisten kielellisten oikeuksien toteutumisen ja auttaa varmistamaan, että viranomaisten toimet saavuttavat tavoitteensa. 

Kieliasiantuntija poistaa ammattitaidollaan esteitä kielellisen yhdenvertaisuuden tieltä. 

Kielen asiantuntijasta tulee helposti mieleen kääntäjä tai tulkki, mutta näiden lisäksi kieliasiantuntijoita työskentelee sadoissa erilaisissa tehtävissä, joissa sujuva vuorovaikutus on kriittisessä roolissa. Viranomaisten toimintaa he tukevat myös esimerkiksi konsultoimalla kieli- ja kulttuurisidonnaisissa asioissa, koordinoimalla monikielisiä projekteja ja tekemällä yhdenmukaista viestintää tukevaa termityötä.  

Kieli on läsnä kaikkialla 

Jotta viestit tavoittavat ja mahdollistavat esteettömän toimimisen myös digitaalisesti, on kielen oltava saavutettavaa. Saavutettavuudesta puhuttaessa huomio kuitenkin usein painottuu tekniseen saavutettavuuteen, kuten siihen, että tekstitiedosto on luettavissa lukulaitteella. Saavutettavuus on kuitenkin myös keskeisesti sitä, että viesti on ymmärrettävä ja tavoittaa siten käyttäjänsä. 

Digitaalisten palvelujen käytössä ja tiedon tulkinnassa voi olla kulttuurieroja, jotka tulisi yhtä lailla huomioida tarjotessa palveluja kansalaisille. Suomessa puhutaan äidinkielenä yli 160 kieltä. On esimerkiksi kulttuurieroja siinä, millaista ja miten levitettyä tietoa pidetään luotettavana. Hyväkään kielitaito ei vielä takaa, että jonkin erikoisalan kuten terveydenhoidon ohjeistus sisäistetään kuten se suomalaisessa terveydenhuollossa on tarkoitettu ja että henkilö ylipäätään osaa hakeutua hoidon piiriin.  

Kieliasiantuntijat auttavat tavoittamaan kaikki kansalaiset kielestä riippumatta.  

Oikeusministeriön selvityksessä vuodelta 2018 kuvataan terveyspalveluiden olevan kielellisesti saavutettavia, kun ”asiakas tai potilas on tietoinen palveluista, saa palvelua, tulee ymmärretyksi, ymmärtää myös hoitoa koskevat ohjeet ja kykenee siten ottamaan itse vastuuta hoidostaan. Kyse ei ole vain siitä, että viestintä on selkeää. Kuten Oikeusministeriön selvityksessäkin todetaan, ”Kielellisten oikeuksienkin toteutumiseksi palveluissa tarvitaan aikaa, asioiden kertausta, omakielistä neuvontaa ja muuta kulttuurisidonnaista tarjontaa.” Näiden laadukas toteuttaminen edellyttää kieliasiantuntijan osallistumista palveluiden suunnitteluun ja toteuttamiseen.  

Kieliasiantuntija on erilaisten käyttötilanteiden, vuorovaikutuksen ja kulttuurien asiantuntija. Saavutettavuudessa huomioidaan käyttäjien erilaiset rajoitteet, tilanteet, tarpeet, haasteet ja osaaminen. Kielellinen näkökulma on läsnä näissä kaikissa. Kun viestintä on kielellisesti saavutettavaa, henkilö ymmärtää sitä ja tulee sen avulla ymmärretyksi riippumatta siitä, millainen kielellinen tausta hänellä on. Kieli on läsnä kaikessa yhteiskunnan vuorovaikutuksessa ja sen huomioimisesta asiantuntevasti hyötyvät kaikki kansalaiset.  

Kieli on suhteiden verkosto

Kielen avulla ylläpidetään suhteita muihin ihmisiin, toimitaan osana yhteisöjä ja yhteiskuntaa ja vaikutetaan yhteisiin asioihin. Eri kielitaustaisten kansalaisten ymmärtämistä ja ymmärretyksi tulemista heidän osallistuessaan yhteiskunnan toimintaan edistää osaltaan monipuolinen kieli- ja kulttuuriosaaminen. 

Keskeisessä roolissa hallinnon toimivuuden näkökulmasta on tässä selkeä virkakieli. 

Jos kieli ei ole selkeää ja ymmärrettävää, ei viesti mene perille ja väärinymmärrykset aiheuttavat niin viranomaisille kuin kansalaisille ylimääräistä vaivaa ja esteitä tavoitteiden tielle.  Vaikeaselkoinen virkakieli voi johtaa esimerkiksi siihen, ettei kansalainen osaa hakea hänelle kuuluvaa tukea tai palvelua tai että viranomaisten tekstit ovat vaikeatulkintaisia, eivätkä niiden pohjalta osaa toimia johdonmukaisesti kansalaiset tai muut viranomaiset.  

Selkeä virkakieli sujuvoittaa prosesseja ja säästää aikaa ja kustannuksia.

Selkeä virkakieli hyödyttää koko yhteiskuntaa. Kun sitä on mukana laatimassa kieliasiantuntija, viranomaisten työ on sujuvampaa. Ihmiset saavat tietoa juuri oikeassa muodossa ja osaavat hoitaa asiansa viranomaisten kanssa ilman ylimääräistä neuvontaa ja selvittelyä. Selkeä virkakieli sujuvoittaa prosesseja ja säästää aikaa ja kustannuksia.  

Erityisen kriittisessä roolissa selkeä viranomaisviestintä on silloin, kun kyseessä on kriisiviestintä. Aikaa selvennyksille on hyvin vähän ja ihmiset on saatava ymmärtävät saamansa ohjeet ja toimimaan nopeasti. Kun on kriittistä saada tieto kaikille kansalaisille nopeasti kriisitilanteessa ja kansalaiset toimimaan tuon tiedon pohjalta, ei ole varaa ymmärrysongelmista johtuville viivytyksille tai sekaannuksille siinä, mitä kansalaisilta odotetaan. Vuorovaikutuksen on oltava sujuvaa ja tehokasta. Viranomaisviestintää pidetään myös luotettavampana, kun se on laadukasta ja selkeää, eikä epämääräistä ja vaikeasti tulkittavaa.  

Kieli on valtaa 

Kielellisessä yhdenvertaisuudessa ja selkeässä virkakielessä ei ole kyse vain palvelujen saavutettavuudesta. Osana kuntademokratiaa tarjoavat kunnat kuntalaisille erilaisia tapoja osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon. Jotta kuntalaiset voivat yhdenvertaisina tarttua näihin mahdollisuuksiin, heidän on tiedettävä, miten he voivat vaikuttaa. Keskeistä tämän tiedon saamisessa on selkeä ja ymmärrettävä viestintä mahdollisimman kattavalla kielivalikoimalla. Kansalaisten osallistaminen hallinnolliseen valmisteluun ja kuntademokratia jää vajaaksi, jos ei pidetä huolta osallistamiseen liittyvän viestinnän sujuvuudesta.    

Väärinymmärrysten määrä kasvaa, mitä vaikeaselkoisemmaksi viestintä muuttuu. Kun väärinymmärryksiä vähennetään kieltä muokkaamalla, se lisää osallistumista, osallisuutta ja halua olla mukana vaikuttamassa.

Suomessa on vieraskielisiä lähes puoli miljoonaa. Lisäksi ovat kaikki muut, jotka tarvitsevat erilaisten kognitiivisten ja kielellisten rajoitteiden ja oppimisvaikeuksien takia selkeätä viestintää. Eikä tarve rajoitu heihinkään. Ihmiset tulkitsevat asioita eri tavoin eri tilanteissa. Väärinymmärrysten määrä kasvaa, mitä vaikeaselkoisemmaksi viestintä muuttuu. Kun väärinymmärryksiä vähennetään kieltä muokkaamalla, se lisää osallistumista, osallisuutta ja halua olla mukana vaikuttamassa.  

Sen lisäksi, että kansalaiset tarvitsevat osallistumisen ja vaikuttamisen paikkoja, tarvitsevat päättäjät tietoa kansalaisilta ja kansalaisista päätöksentekonsa tueksi. Hyvän ja huolellisen päätöksenteon edellytyksenä on se, että päättäjillä on saatavilla kaikki tarvitsemansa tieto. Jos viestinnän esteenä ovat kielelliset vaikeudet, tärkeää informaatiota saattaa jäädä matkan varrelle. Silloin on päätöksillä ontuva pohja.  

Hyvää hallintoa ei voi ulkoistaa. On niin kansalaisten kuin viranomaisten edun mukaista, että kielelliset näkökohdat on huomioitu kaikessa hallinnon suunnittelussa ja toteuttamisessa. Siihen tarvitaan mukaan kieliasiantuntijaa.  

Kirjoittaja on Kieliasiantuntijat ry:n puheenjohtaja.

 

Yhteiskunta lamaantuu ilman kieliasiantuntijoita

Kieliasiantuntijat ry:n hallitusohjelmatavoitteissa 2023–2027 nostetaan esiin kieliasiantuntijoiden merkitystä yhteiskunnalle. Aikaisemmat koulutuspoliittiset valinnat ovat osaltaan heikentäneet yhteiskuntamme mahdollisuuksia ylläpitää kielellistä ja kulttuurillista osaamista ja kykyä toimia kansainvälisesti. Sen vuoksi kansainvälisessä viestinnässä kielen ja kulttuurien asiantuntijoiden tarve on suuri. Myös kielellisten  oikeuksien ja saavutettavuuden turvaamiseen tarvitsemme kielen ja kulttuurien asiantuntijoita.

Tarvitsemme poliittisia päätöksiä varmistaaksemme sen, että meillä on tulevaisuudessakin kielten ja kulttuurien asiantuntijoita ja että heillä on edellytykset toimia ja pysyä työmarkkinoilla.

Kieliasiantuntijat hallitusohjelma 2023-2027_small