Siirry sisältöön

Yhdenvertaisuusvaltuutettu: tulkit eivät syyllisty syrjintään

Hanna / 22.5.2024

Kela linjasi maaliskuun lopussa, ettei kaikkia tulkkaustilauksen sisälle sijoittuvia ääni- ja videotallenteita tulkata vammaisille. On esitetty epäilyjä siitä, että tulkit syyllistyisivät välillisesti syrjintään noudattaessaan Kelan ohjeistusta. Yhdenvertaisuusvaltuutetun näkemyksen mukaan näin ei kuitenkaan ole.

3ddce528119194b9d5c3477de554f681.jpg

Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävä on edistää yhdenvertaisuutta ja puuttua syrjintään. Kieliasiantuntijat pyysi yhdenvertaisuusvaltuutetulta arviota tulkkien asemasta tilanteessa ja sai lausunnon 15.5.2024.

Lausunnossa todetaan, että yhdenvertaisuusvaltuutetun asiantuntijoista koostuvan arviointiryhmän mukaan tulkin toiminta ei ole syrjintää tämän noudattaessa hankintasopimusta ja siihen liittyvää Kelan ohjeistusta. Se, että tulkki jättää tulkkaamatta ääni- ja videotallenteet, asettaa viittomakielisen henkilön epäedulliseen asemaan, mutta käytäntö on Kelan käytäntö. Siksi tulkin sijaan Kela on lähtökohtaisesti vastuussa välillisestä syrjinnästä tällaisessa tilanteessa.

Tulkin noudattaessa Kelan ohjeita tulkki ei myöskään syyllisty välittömään syrjintään, koska tulkin päätös jättää tulkkaamatta ei liity tulkkausta tarvitsevan henkilön vammaisuuteen tai muuhunkaan syrjintäperusteeseen vaan Kelan ohjeistukseen ja tulkkaustilanteen luonteeseen.

Kieliasiantuntijoiden kanta asiaan on jo aikaisemmin ollut sama kuin nyt yhdenvertaisuusvaltuutetun antama kanta. Kun Kela ei osta kaikkea ääni- ja kuvatallenteiden tulkkauspalvelua palveluntuottajilta, palveluntuottaja ei voi tätä palvelua tuottaa tai ei ainakaan olisi oikeutettu laskuttamaan tuotetusta tulkkauksesta ilman, että syyllistyisi sopimusrikkomukseen. Jos palveluntuottaja tällä perusteella ilmoittaa työsuhteessa olevalle tulkille, ettei tallenteita tulkata, yksittäinen tulkki ei syyllisty syrjintään jättäessään tulkkauksen tekemättä. Työnantajalla on työnjohto-oikeus eli oikeus päättää, mitä tulkki työsuhteessa tekee, jolloin tulkilla ei olisi tässä tilanteessa edes oikeutta käyttää työaikaansa tähän tulkkaukseen ja vaatia siltä ajalta palkkaa.

Linjauksellaan Kela on asettanut tulkit ammattieettisesti tukalaan tilanteeseen siitäkin huolimatta, että vaatii tulkkien noudattavan ammattisäännöstöään. Tulkkien ammattisäännöstössä määrätään, että tulkki tulkkaa kattavasti mitään pois jättämättä tai mitään asiaankuulumatonta lisäämättä.

Oikeustoimet kohdistettava Kelaan

Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan kenenkään ei pidä suositella nostamaan siviilikannetta tulkkeja vastaan, tekemään rikosilmoitusta tulkin tulkkaamatta jättämisestä tai viemään asiaa tulkkia vastaan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi. Näillä tulkkeihin kohdistuvilla oikeudellisilla toimilla ei yhdenvertaisuusvaltuutetun näkemyksen mukaan saavuteta hyötyä asiassa. Valtuutettu katsoo Kelan ohjeistuksen synnyttävän vahvan olettaman syrjinnästä, joten oikeudellisten toimien olisi kohdistuttava Kelaan.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu muistuttaa, että yhdenvertaisuuslain 8 §:n 2 momentin mukaan myös ohje tai käsky syrjiä on yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettua syrjintää. Kelan tapauksesta ei kuitenkaan ole vielä oikeudellista ratkaisua. Jos tulevaisuudessa oikeuskäytännössä linjattaisiin, että Kelan uusi, vuorovaikutusta painottava linjaus on lain vastainen ja syrjivä, yhdenvertaisuuslain kielto noudattaa syrjivää ohjetta tai käskyä koskisi tällöin tulkkeja kyseisen Kelan ohjeistuksen osalta.

Tällä hetkellä yhdenvertaisuusvaltuutetun näkemyksen mukaan vastuullinen toimija asiassa on Kela ja oikeustilan muuttamiseksi oikeudellisten toimien kohdistaminen juuri Kelaan on tarkoituksenmukaisinta.

Lue lisää

25.3. Kela rajasi tallenteet tulkkauspalvelusta – tulkit ja käyttäjät älähtivät

Lainsäädäntöä