Tammikuussa käytiin tes-neuvotteluja

Vuoden alussa neuvottelimme ja solmimme av-käännösalan yrityksiä koskevan työehtosopimuksen jatkokauden yhteistyössä Akavan Erityisalojen ja Journalistiliiton kanssa. Sopimus koskee työsuhteessa työskenteleviä, mutta myös ei-työsuhteiset saavat siitä vinkkejä, millaisia asioita kannattaa pyrkiä neuvottelemaan omiin sopimuksiinsa.

Tammikuussa julkistettiin yhteistyökumppaneiden kanssa laaditut ohjelmatekstityksen laatusuositukset ja päivitetty asioimistulkin ammattissäännöstö. Sekä sopimusneuvotteluja että suositusten ja säännöstön julkaisua edelsi pitkä valmistelutyö yhteistyökumppaneidemme kanssa.

Helmikuussa kommentoimme kilpailutuksia

Yhtenä tavoitteenamme on parantaa julkishallinnon osaamista kielipalveluiden hankinnassa. Kommentoimme helmi-maaliskuussa useita käännös- ja tulkkauspalveluiden kilpailutuksia. Kun kilpailutukset ovat vielä valmisteilla ja markkinavuoropuheluvaiheessa, niihin voidaan vielä vaikuttaa.  Esimerkiksi valtioneuvoston käännösten hankintaluonnokseen esitimme, että tietyin edellytyksin palveluntarjoaja voisi lisätä varsinaiseen kääntäjätiimiinsä tietyn määrän kääntäjiä, jotka eivät vielä täyty vähimmäisvaatimuksia. Näin harjoittelevat kääntäjät pääsisivät kartuttamaan vaadittua valtionhallinnon käännösten kokemusta, jota on vaikea tai mahdoton saada muilta toimeksiantajilta, ja varmistettaisiin pätevien kääntäjien löytyminen jatkossakin. Ehdotus hyväksyttiin.

Kela vahvisti tammikuun lopussa 1.4. alkavan uuden hankintakautensa palveluntuottajat. Aloitimme perkaamaan Kelan kilpailutuksen vaikutuksia ja seikkoja, joita on parannettava seuraavaa hankintakautta ajatelleen. Työ on vasta alussa ja se vie aikaa. Tavoitteena on myös koota vammaisten tulkkauspalvelun alan eri toimijat keskustelemaan yhdessä, miten hankintalakia voitaisiin toteuttaa niin, ettei tulkkien työelämä myllerry ylösalaisin muutaman vuoden välein. Tähän keskusteluun päästäneen syyspuolella.

Kela on ilmeisesti kehittämässä tulkkaustoimeksiantojen välitysjärjestelmäänsä, ja kutsui siksi meidät kertomaan näkemyksiä ja kokemuksia välitysjärjestelmästä. Kokosimme tulkeilta ajatuksia siitä, mikä järjestelmässä toimii ja mikä ei toimi.

Maaliskuussa nostimme esiin itsensätyöllistäjiä

Maalis- ja toukokuussa lausuimme Euroopan komissiolle näkemyksemme siitä, että itsensätyöllistäjille pitäisi sallia EU:ssa mahdollisuus neuvotella kollektiivisesti sopimusehdoistaan. Maaliskuussa kerroimme Suomessa työ- ja elinkeinoministeriölle itsensätyöllistäjien ongelmista työelämässä. Tapausesimerkiksi nostimme alaltamme tulkit. Tulkkien asema oli myös näkyvästi esillä mediassa alkuvuonna.

Maaliskuussa jätimme valtionvarainministeriölle ehdotuksen ja suunnitelman projektille, jossa ryhdyttäisiin keräämään parhaita käytänteitä kielipalvelualan hankinnoista. Esitys pohjautuu julkishankintojen ideakilpailussa viime joulukuussa menestyneeseen ideaan, jossa perustettaisiin tietopankkeja hankintojen suunnittelijoille. Näin jokaisen ei tarvitsisi aloittaa hankinnan laatimista tyhjältä pöydältä ja mahdollisesti toistaa jo tehtyjä virheitä. Pilottina toimisi kielipalveluiden tietopankki, josta kilpailuttajat saisivat luotettavaa tietoa kielipalvelualan erityispiirteistä.

Huhtikuussa käsittelimme asioimistulkkauksen tilaa

Kevään aikana työ- ja elinkeinoministeriö kutsui pohtimaan kotouttamisyksikössä tehdyn asioimistulkkausselvityksen jatkotoimista. Selvityksessä tunnistettiin valtionhallinnon tarve luoda yhdessä tulkkausalan toimijoiden kanssa kansallinen ohjeistus tai suositus laadukkaasta asioimistulkkauksesta. Työ tähtää niin asioimistulkkien työelämän kuin julkishallinnon asioimistulkkaukseen liittyvän tietämyksen ja hankintaosaamisen parantamiseen. Jatkotoimien käsittely on vasta alussa.

Kevään aikana olemme osana edunvalvontaamme olleet kertomassa opiskelijoille työelämästä ja erilaisista työllistymisvaihtoehdoista. Tavoitteenamme on, että kielialan opiskelijat astuvat työelämään mukanaan vahvaa tietoa työelämän lainalaisuuksista. Tämän vuoksi toimimme aktiivisesti myös Itä-Suomen yliopiston Humanistit työelämään - HUMUS-hankkeen ja Tampereen yliopistoyhteisön Pirstaleiseen työelämän, Pirssi-hankkeen ohjausryhmissä.

Touko- ja kesäkuussa oli esillä koulutuspolitiikka

Liityimme AudioVisual Translators Europe AVTE:n jäseneksi. Jäsenyys eurooppalaisessa kattojärjestössä vahvistaa av-käännösalan eteen tekemäämme edunvalvontaa ja antaa tarpeellisia verkostoja viedä asioita eteenpäin.

Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak on uudistamassa tulkkauksen opetussuunnitelmaansa. Vastasimme oppilaitoksen toiveeseen antaa näkemyksiämme ja ajatuksiamme uudistustyön tueksi.

Diakonia-ammattikorkeakoulu on suunnittelemassa osana rakenteellista uudistustaan viittomakielen tulkkauksen ja puhevammaisten tulkkauksen opetuksen siirtämistä Turusta Helsinkiin. Tämä suunnitelma on tehty kuulematta sidosryhmiä, minkä vuoksi suunnitelman vaikutuksia ei ole arvioitu kunnolla. Olemme huolissamme tulkkauksen opetuksen tulevaisuudesta Diakissa, sillä Helsinkiin siirto tarkoittaisi, että pääkaupungissa on kaksi saman alan opetusta antavaa korkeakoulua. Näistä opetus- ja kulttuuriministeriön olisi helppo säästää toinen pois. Vaikuttamistyömme on vasta alussa ja jatkuu elokuussa lomakauden jälkeen.

Työmme Akavan Erityisaloissa

Olemme hyvin aktiivinen toimija kattojärjestössämme Akavan Erityisaloissa. Akavan Erityisalojen kautta vaikutamme myös keskusjärjestö Akavan linjauksiin. Tänä vuonna olemme olleet mukana laatimassa Akavan Erityisalojen koulutuspoliittista ohjelmaa ja yhteistä kuntavaalikampanjaa, jota rakennettiin jo vuonna 2020. Toimme esiin tavoitteemme työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluihin eri Akavan Erityisalojen toimielimissä.

Hallituksen esitykseen työllisyyden kuntakokeiluista ja niihin tehtäviin muutoksiin liittyen nostimme esiin Akavalle toimitetussa lausunnossa omakielisen palvelun merkityksen ja että sen saatavuus on turvattava. Lisäksi kerroimme Akavalle, että sisäministeriön koordinoimaan Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston Suomen ohjelmaan 2021–2027 on kirjattava, että turvapaikkapuhuttelussa on käytettävä päteviä ammattitulkkeja, joita ei koneet voi korvata. Lisäksi nostimme sen esiin, että kielipalveluiden kilpailutus on laadittava niin, että se huomioi koko palveluntuotantoketjun elinkelpoisuuden.

Syyskaudella tarkastelemme strategiaamme

Kevään lopuksi aloitimme valmistelemaan järjestön strategian päivitystä, ja varsinaiseen työhön päästään elo-syyskuussa. Toukokuussa valmistelimme myös edunvalvonnan tavoitteita syksylle. Terävät suunnitelmat auttavat meitä saavuttamaan tavoitteemme.

 

Lue lisää:

Kieliasiantuntijat_toimintasuunnitelma 2021 (lyhyt versio, pdf)

Toimintasuunnitelma 2021 (pitkä versio, pdf)