Eduskuntavaalit
Tulkit kaipaavat ammattinsa sääntelyä lain tasolla
Tulkit kaipaavat ammattinsa sääntelyä lain tasolla Hanna / 30.5.2024 80 % tulkeista on sitä mieltä, että lainsäädännössä pitäisi määritellä nykyistä tarkemmin tulkkien ammattipätevyys. Tämä kävi ilmi vuoden alussa toteutetusta kyselystä, jolla kartoitettiin tulkkien ajatuksia siitä, tulisiko lainsäädännössä määritellä nykyistä tarkemmin, millainen pätevyys julkishallinnossa toimivalta tulkilta vaaditaan. Myönteisemmin asiaan suhtautuvat jo koulutetut tulkit (87 %), mutta puolet…
Lue lisääTulkkauspalveluista säästäminen on hyvin lyhytnäköistä politiikkaa
Tulkkauspalveluista säästäminen on hyvin lyhytnäköistä politiikkaa Hanna / 7.11.2023 Kirjoitimme yhdessä Suomen kielipalveluyritykset SKY:n ja Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto SKTL:n kanssa 30.10. Helsingin Sanomissa ja 1.11. Huvudstadsbladetissa, että tulkkauskustannuksista säästäminen lisää hallinnon taakkaa. Mielipidekirjoituksemme on luettavissa alla sekä suomeksi että ruotsiksi. Hallitus aikoo muuttaa kotouttamislakia. Esityksenä on, että valtio korvaisi kunnille ja hyvinvointialueille aiempaa vähemmän…
Lue lisääKielialan järjestöt: Laadukas tulkkaus tehostaa palveluja
Kielialan järjestöt: Laadukas tulkkaus tehostaa palveluja Hanna / 10.8.2023 Kieliasiantuntijat, Suomen kielipalveluyritykset SKY ja Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto SKTL kirjoittivat Helsingin Sanomissa 11.7., että hallituksen kaavailemat heikennykset tulkkauspalveluihin vetävät maton sen tehostamistavoitteiden alta. Mielipidekirjoituksemme on luettavissa alla. Hallitus suunnittelee rajoituksia maahanmuuttajille suunnattujen tulkkauspalveluiden saatavuuteen ja rahoitukseen. Suunnitelma heikentäisi hallituksen tavoitteita tehostaa, nopeuttaa ja sujuvoittaa riita-,…
Lue lisääMiksi Suomeen tarvitaan tulkkilaki?
Miksi Suomeen tarvitaan tulkkilaki? Hanna / 3.5.2023 Tällä hetkellä Suomessa kuka tahansa voi toimia tulkkina julkishallinnossa. Tilanne tulkkausalalla on kestämätön. Alkavalla hallituskaudella on säädettävä laki tulkin pätevyydestä julkishallinnossa ja perustettava tulkkirekisteri. Ehdotuksemme hallitusohjelmaan 2023-2027 Lainsäädännössä määritellään, millainen ammattipätevyys vaaditaan henkilöltä, joka toimii tulkkina julkishallinnon asiointilanteessa esimerkiksi viranomaisasioissa, terveydenhuollossa tai sosiaalipalveluissa. Perustetaan rekisteri, johon voidaan merkitä…
Lue lisääMonipuolinen kieltenopiskelu on osa yhteiskunnan menestystä
Monipuolinen kieltenopiskelu on osa yhteiskunnan menestystä Anna Halme ja Taina Ukkola / 29.3.2023 Tiesitkö, että yhä harvempi suomalainen osaa jotain muuta vierasta kieltä kuin englantia? Tai että mahdollisuudet lukea vieraita kieliä peruskoulussa tai toisella asteella ovat heikentyneet jo vuosien ajan? Samalla kielitaidon taso on laskenut. Nämä muutokset heijastuvat tulevaisuuden työelämään. Viime aikoina uutisissa on kerrottu,…
Lue lisääKielten asiantuntijoiden koulutukseen on panostettava nyt
Kielten asiantuntijoiden koulutukseen on panostettava nyt Taina Ukkola / 20.3.2023 Ukrainan sota ja siihen liittyvä hybridivaikuttaminen tai Suomen tuleva Nato-jäsenyys ovat vain muutamia esimerkkejä ilmiöistä, joiden ymmärtämisessä ja tulkitsemisessa kielen ja kulttuurin asiantuntijoiden rooli on merkittävä. Myös laajemmat yhteiskunnalliset teemat, kuten saavutettavuus tai yhdenvertaisuus tarvitsee rinnalleen kieliasiantuntijoita. Kielten asiantuntijoita ei kuitenkaan synny tyhjästä, vaan heidän…
Lue lisääOikeutta tulkeille – tulkkiaktiivin ajatuksia
Oikeutta tulkeille – tulkkiaktiivin ajatuksia Suvi Seikkula / 16.3.2023 Joukko tulkkausalan kehnoon tilanteeseen turhautuneita tulkkeja osoitti mieltään 25.11.2021 eduskuntatalon portailla. Mediassa uutisoitiin, kuinka Tulkkilaki Nyt -liike vaatii tulkin ammatin sääntelyä. Sittemmin tulkkiaktiivit on palkittu työstään alan hyväksi useamman kerran. Yksi heistä on Aino Vesanen, joka kertoo nyt tulkkiliikkeen synnystä, omista kokemuksistaan, siitä mikä alalla hänen…
Lue lisääKun monityöläinen putosi sosiaaliturvaverkosta
Kun monityöläinen putosi sosiaaliturvaverkosta Suvi Seikkula / 10.3.2023 Kun työttömät jaotellaan joustamattomasti palkansaajiin ja yrittäjiin, putoavat sosiaaliturvaverkosta ne, jotka eivät asetu suoraan kumpaankaan kategoriaan. Suvi Seikkula kertoo, millaiseen byrokratian viidakkoon eksyy, jos tekee työtä välillä työsuhteissa ja välillä toimeksiantosuhteissa. – On kestämätöntä, että lakien jäykkyyden takia jouduin keksimään ratkaisun, jossa voin asettaa itseni joko palkansaajaksi…
Lue lisääKunnollinen turvaverkko kannustaisi useampia yrittäjyyteen
Kunnollinen turvaverkko kannustaisi useampia yrittäjyyteen 7.3.2023 Työttömyys- ja sosiaaliturvajärjestelmää on kehitettävä kokonaisuutena siten, että se on reilu kaikille – myös monityöläisille. Nykyinen työttömyys- ja sosiaaliturvajärjestelmä soveltuu huonosti jo kauan sitten muuttuneen työelämän tarpeisiin. Lainsäädäntö ei tunnista freelancereiden, monityöläisten, keikkatyöläisten ja muiden itsensätyöllistäjien todellista tilannetta työmarkkinoilla. Erilaiset asiakkuudet ja pirstaleiset työt voivat pakottaa itsensätyöllistäjän vaihtelemaan yrittäjyyden…
Lue lisää