Blogi
Vierasperäiset käsimuodot viittomakielessä
Vierasperäiset käsimuodot viittomakielessä Juha Manunen / 19.12.2025 Sekä puhutuissa että viitotuissa kielissä tapahtuu aika ajoin uusien sanojen ja viittomien lainautumista kielikontaktien ja teknologian kehityksen myötä. Vierasperäinen aines voi näkyä niin henkilöiden ja paikkojen nimissä kuin uusissa teknologian keksinnöissä. Kuva: XRimlinger, Pixabay Vierasperäiset käsimuodot ovat herättäneet kielenkäyttäjien keskuudessa keskustelua siitä, mitkä lainaviittomat sopivat sellaisenaan ja mitkä…
Lue lisääMiltä se kuulostaa?
Miltä se kuulostaa? Juha Manunen / 5.9.2025 Tässä blogissa pohdiskelen onomatopoeettisten huulioiden kuvailua suomalaisessa viittomakielessä (jatkossa viittomakieli). Huulio on yksi osa viittomien ei-manuaalisia elementtejä, ja se tuotetaan äänettömästi. Viittomakielessä on muutama kielelle ominainen huulion tyyppi, jotka erottavat sen viitotusta puheesta. Viitotussa puheessa tulee nimittäin noudattaa tarkkaan suomen kielen mukaista selkeää huuliota kaikkine sijapäätteineen ja välisanoineen.…
Lue lisääViittomiston luokittelu
Viittomiston luokittelu Juha Manunen / 6.8.2025 Tässä blogissa tarkkailen suomalaisen viittomakielen (jatkossa viittomakielen) viittomien luokittelua kolmesta näkökulmasta: synonyymit, homonyymit ja antonyymit. Termit esiintyvät niin puhutuissa kuin viitotuissa kielissä ja tässä blogissa tuon esille vieraan kielen oppimiskokemuksia. Annan myös esimerkkilauseita, niin voit kokeilla niiden kääntämistä viittomakielelle. Synonyymit Synonyymi merkitsee kahta tai useampaa sanaa ja viittomaa, joilla…
Lue lisääIlman palvelun tuottajien kuuntelua kilpailutus menee helposti metsään
Ilman palvelun tuottajien kuuntelua kilpailutus menee helposti metsään Hanna Gorschelnik / 2.5.2025 Kun kunnat, valtio ja hyvinvointialueet kilpailuttavat kielipalveluita moni asia voi mennä pieleen ja usein meneekin. Kilpailutuksia voitaisiin kehittää yhteisvoimin, mistä onkin jo hyviä kokemuksia. Hanna Gorschelnik, Kieliasiantuntijat ry © Kerttu Penttilä Julkishallinto ostaa kielipalveluita vuosittain kymmenillä miljoonilla euroilla. Esimerkiksi valtio hankki käännös- ja…
Lue lisääKieliasiantuntijuudessa piileksii moninaisuus
Kieliasiantuntijuudessa piileksii moninaisuus Senja Sakko / 8.4.2025 Kieliasiantuntijuus on meille alalla vahvasti vaikuttaville selkeä käsite, mutta muille ei välttämättä. Mitä kieliasiantuntijat oikeastaan tekevät? Mistä tunnistaa kieliasiantuntijan? Senja Sakko ”Miltä susta Senja tuntuu, kun et ole koulutustasi vastaavassa työssä?”, kysyi esihenkilöni minulta vastikään. En heti tiennyt, mitä vastata. Olen nimittäin jo pitkään iloinnut siitä, että olen…
Lue lisääÄlä kivitä huonoa tekstittäjää
Älä kivitä huonoa tekstittäjää Senja Sakko / 1.4.2025 Huono tekstitys osuu herkästi silmään, ja syylliseksi on helppo nimetä ohjelman lopussa nimetty kääntäjä. Mutta onko asia kuitenkaan niin mustavalkoinen? Ennen kuin revit ohjelmankatsomishoususi, lue tämä juttu. Senja Sakko Jokin aika sitten katsoin suomalaisesta suoratoistopalvelusta ulkomaalaista ohjelmaa ja sain ärsyyntyä, kun tekstityksissä oli häikkää. Välillä sanojen sijamuodot…
Lue lisääElokuvien ja TV-sarjojen käännöksistä
Elokuvien ja TV-sarjojen käännöksistä Juha Manunen / 12.3.2025 Ihmiset ovat aina halunneet rentoutua koukuttavien, mieleistensä elokuvien ja TV-sarjojen parissa. 1980- ja -90-luvulla tehtiin mieleenpainuvia ohjelmia, jotka nykyään löytyvät suoratoistopalveluista. Ihmiset innostuvat keskustelemaan näkemisistään ohjelmista, myös viittomakieliset. Mutta miten ohjelmanimet kääntyvät viittomakielelle? Tässä blogissa tarkastelen sitä, miten suomenkieliset ohjelmanimet kääntyvät suomalaiselle viittomakielelle. Havaintomateriaalina käytän kaikille avointa…
Lue lisääMiksi kunta- ja aluevaaleissa pitää puhua kieliasioista?
Miksi kunta- ja aluevaaleissa pitää puhua kieliasioista? Hanna Gorschelnik / 14.2.2025 Voit varmasti palauttaa mieleesi tilanteen joltakin ulkomaanmatkaltasi, jolloin melkein ymmärsit, mitä sinulle kerrottiin vieraalla kielellä. Periaatteessa ymmärsit toimintaohjeet, mutta et sitten kuitenkaan ihan kokonaan. Epävarmuus jäyti sisintä. Samanlainen olo voi olla monella Suomessa asuvalla. Kaikilla kuntalaisilla ja hyvinvointialueiden asiakkailla on oikeus asialliseen, selkeään ja…
Lue lisääOppilaat haluavat opiskella kieliä, mutta kunnat eivät tarjoa opintoja
Oppilaat haluavat opiskella kieliä, mutta kunnat eivät tarjoa opintoja Hanna Gorschelnik / 17.12.2024 Suurin osa (91 %) suomalaislapsista opiskelee englantia ensimmäisenä vieraana kielenään, vaikka vuonna 2020 voimaan tulleen kieltenopetuksen varhentamisen tarkoitus oli aloittaa vieraiden kielten opiskelu jostakin muusta kielestä. Kun kuntien velvoitteita järjestää kieliopintoja on vuosien saatossa höllennetty, peruskoululaisten mahdollisuudet valita lukujärjestykseensä kieliä heikkenevät mitä…
Lue lisää