On ilmiselvää, että erilaisia kieliasiantuntijoita tarvitaan kansainvälisessä toiminnassa. Kansainvälinen yhteistyö ei vahvistu, tieto ja kulttuuri ei välity eikä bisnes pyöri ilman kielen ja kulttuurin asiantuntijoita. Kieli ei kuitenkaan ole vain kansainvälisyyttä eikä kulttuuri ei ole vain jotakin eksoottista. Kulttuurieroja on lähelläkin.  

Suomi on monikielinen ja monikulttuurinen, ja kielelliset tarpeet vaihtelevat myös kansalliskielten sisällä. Kieliasiantuntijoita tarvitaan, kun maan hallitus haluaa sujuvoittaa ja tehostaa prosesseja ja palveluita tai parantaa tiedon kulkua kansalaisille. Ilman selkeää kieltä palvelut ja järjestelmät eivät ole käytettäviä. Ilman omakielistä viestintää kriittinen tieto saattaa jäädä tavoittamatta kansalaisen. Kieli on kansainvälisyyden ohella myös riskienhallintaa kotimaassa.  

Suomessa luottamuksen yhteiskunta ja turvallinen arki perustuvat sille, että viranomaiset ja oikeuslaitos ovat luotettavia ja että kansalaiset pääsevät osallistumaan yhteiskunnan rakentamiseen demokraattisesti. Jos viestit eivät välity, kansalaisten osallistuminen törmää kielimuuriin tai usko viranomaisiin horjuu kulttuurierojen takia, Suomi ei ole sisäisesti vahva. Siksi kielipalvelut pitää nähdä osana niitä toimintoja, jotka ovat kriittisiä yhteiskuntamme yhtenäisyydelle. Kieliasiantuntijoita tarvitaan kuromaan kulttuurieroja ja madaltamaan kielikynnyksiä ja turvaamaan viranomaisten tehokasta toimintaa, jotta Suomi olisi nykyhallituksen tavoitteiden mukaisesti vahva ja välittävä. 

Kieliasiantuntija-ammatteja on kymmeniä, jopa satoja. Kieli kannattelee maailmaa -kampanjamme tekee kieliasiantuntijoista näkyviä ja toimii kurkistusikkunana kieliammatteihin. Tulevien viikkojen aikana esittelemme erilaisia kieliasiantuntijoita, jotka mahdollistavat ymmärrettävämmän maailman. Sarjakuvan keinoin näytämme, miltä maailmamme näyttäisi, jos kieliasiantuntijoita ei olisi tekemässä työtään. Voit seurata kampanjaamme sosiaalisen median kanavissamme aihetunnisteella #kielikannatteleemaailmaa. 

 

Lue kampanja-artikkelit:

5.10. Mitä, jos kieliasiantuntijoita ei olisi?

6.10. Kieli vei mennessään

9.10.Mitä, jos kielenhuoltajia ei olisi?

13.10. Kielenhuoltaja on saavutettavan kielen asiantuntija

17.10. Mitä, jos ammattikääntäjiä ei olisi?

20.10. Ammattikääntäjä siirtää maailmamme rajoja

23.10. Mitä, jos teknologian kehittämisessä ei olisi mukana kieliasiantuntijoita?

27.10. Käännösteknologian tutkija ja opettaja saa olla mukana monessa

31.10. Mitä, jos teknisiä viestijöitä ei olisi?

6.11. Kun tekniikka kohtaa kielen

7.11. Mitä, jos kielentutkijoita ei olisi?

10.11. Rajat ylittävää kielentutkimusta

13.11. Mitä, jos tulkkeja ei olisi?

17.11. Tulkki mahdollistaa osallistumisen yhteiskuntaan

20.11. Mitä, jos kirjallisuuden kääntäjiä ei olisi?

24.11. Suomentaminen on ajatusten välittämistä

27.11. Mitä, jos av-kääntäjiä ei olisi?

1.12. Av-kääntäjä laajentaa kulttuurimme piiriä